Olli Lindholm ihmettelee keikkabisneksen tilaa: "Yhtälö on mahdoton!"
Yö-yhtyeen 2000-luku on täynnä platinalevyjä ja menestyskiertueita. Silti yhtyeen keulamies Olli Lindholm näkee synkkiä pilviä alan taivaalla.
Lokakuun lopussa julkaistiin tieto, että Yö-yhtyeen uutuusalbumi Hyvässä ja pahassa on myynyt kultaa alle viikossa. Levystä on tulossa tuorein jatkumo Yön menestysputkessa. Putkesta voidaan jo puhua, sillä 2000-luvulla kaikki, mitä Yö-yhtye on tehnyt, on näyttänyt onnistuvan täydellisesti.
Huikea menestysputki käynnistyi 2001, jolloin Yö julkaisi 36 suurinta hittiään Legenda-kokoelmalla. Vaikka Yön kokoelmia oli julkaistu ennenkin, osui juuri tuo yleisön makuhermoon. Levyä on myyty yli 146 000 ja se on Suomen historian 21:nneksi myydyin albumi. Sen jälkeen kaikki Yön levyt ovat myyneet vähintään platinaa.
- Myynnit ovat tulleet Legendasta lähtien tasaisesti alaspäin, mutta menneet vähintään platinaan. Katsotaan riittääkö tämän myynti vielä sinne, Yö-laulaja Olli Lindholm miettii uutuusalbumistaan.
Hetkinen. Kuuluuko 2000-luvun menestyneimmän Suomi-rock -yhtyeen nokkamiehen puheissa huoli?
Ehkä hieman kuuluu. Vaikka Yön suosio on yhä kova, on bändi oppinut, että menestys tulee aina aaltoina. 80-luvulla Yö oli maan suosituimpia yhtyeitä, mutta vuosikymmenen loppuun tultaessa suosio hiipui. 90-luvulla Ihmisen poika -hitti palautti Yön taas suuren yleisön cd-soittimiin, ja 2000-luvulla Legenda ja Rakkaus on lumivalkoinen loivat pohjan pitkäkestoiselle Yö-buumille.
Tuon buumin myötä Lindholm sai aikanaan myös idean. 20 vuoden ravintoloissa esiintymisen jälkeen Yön yleisölle tarjoamaa konserttielämystä haluttiin kehittää, ja ravintolat vaihdettiin konserttisaleihin. Keikkojen määrä ehkä väheni, mutta niistä tuli entistä suurempia spektaakkelimaisia tapauksia.
Tämän syksyn konserttisalikiertueensa Yö aloitti lokakuussa.
- Jos ottaa kokonaisuuden huomioon, niin keikat ovat menneet tosi hyvin. Mutta pari sellaista aiemmin takuuvarmaa keikkapaikkaa on ollut, joissa olisin olettanut olevan sata ihmistä enemmän. Esimerkiksi, jos Lappeenrannassa on samana iltana Yön konsertin kanssa SaiPan peli, näkyy se heti yleisömäärässämme, Lindholm kertoo havainnoistaan.
Bändi seuraa konserttien lipunmyyntiä erityisen tarkasti, sillä ravintolakeikkojen ja konserttisalikiertueiden välillä on yksi merkittävä ero. Ravintolan buukatessa bändin esiintymään, saa artisti ravintolalta sovitun keikkapalkkion riippumatta siitä, onko yleisöä 5 vai 500.
Konserttisalikiertueella artisti itse kantaa yleensä taloudellisen vastuun. Jos kiertue on menestys, voi esiintyjä tienata huomattavasti enemmän kuin ravintolakeikoilla. Mutta jos salit eivät täytykään, alkavat riskit realisoitua, ja bändi saattaa jopa jäädä tappiolle. Konserttisalien vuokrat, miksaajien palkkio, laitevuokrat, mainoskulut, ym. täytyy joka tapauksessa maksaa, ja jos lipputulot eivät niihin riitä, menee loppu muusikoiden omasta pussista.
Yön kiertue on mennyt kuitenkin pääpiirteittäin hyvin.
- Joensuu oli lähes loppuunmyyty ja Mikkeli sataa paikkaa vaille täysi, Lindholm kertoo kiertueen alkupään kokokohtia.
Muutaman paikkakunnan odotettua pienemmät yleisömäärät eivät ole tulleet täytenä yllätyksenä. Niihin oli varauduttu jo suunnitteluvaiheessa.
- Olemme joutuneet nipistämään kuluissa. Tämä oli tiedossa jo kauan sitten. Kun elokuun 8. päivä julkistimme tämän kiertueen keikat, ei meillä ollut silloin muuta kuin valtava määrä miinusta.
Vaikka kulujen karsiminen ja eurojen entistä tarkempi laskeminen ei olekaan mukavaa, ei Lindholm näe vaihtoehtona sitä, että Yö palaisiin tekemään pelkkiä perinteisiä ravintolakeikkoja.
- En voi lähteä siihen, että Yöstä tulee se bändi, joka tekee kaiken varman päälle ja tekee siksi pelkkiä ravintolakeikkoja. Olen saanut peräänantamattomalla työllä aikaan sen, että meillä on konserttikiertueet ja kirkkokonsertit sekä siihen päälle peruskeikkoja. Mutta jos meillä olisi pelkästään peruskeikkoja, pelkäisin jo omaa turhautumistanikin.
Lindholm on nauttinut siitä, että nimenomaan saa tehdä musiikkia todella monipuolisesti. Yön suurten keikkojen lisäksi hän esiintyy välillä oman Olli Lindholm Trionsa kanssa.
- Teen triona pieniä ja tosi intiimejä juttuja. Se on hyvää vastapainoa tälle valtavalle julistamiselle ja uhoamiselle. Noissa keikoissa näyttäytyy täysin toisenlainen puoli, joka voi myös olla se juttu, mihin alan tulevina vuosina panostaa.
- Täytyy ajan kanssa miettiä, millaisen sapluunan voisin kehittää, että voisin tehdä pienemmissä konserttisaleissa lauluiltoja. Mukana voisi myös olla joku toinen suomalaisartisti.
Ravintolakeikkojen tulevaisuuden Lindholm näkee erityisen vaikeana.
- Olisi kiva käydä ravintoloissa esiintymässä, mutta nykyisellään se yhtälö on mahdoton. Lippujen hinta on kova, viinan hinta järjetön ja soiton alkamisaika mielenvikainen. Ei ole mitään järkeä siinä, että aluksi maksat 18 euron sisäänpääsymaksun, sitten maksat ovimaksun ja sitten ostat lasin viiniä, joka maksaa kympin.
Ravintoloiden hinnoittelun takia Lindholm kokee, että hän pystyy palvelemaan fanejaan paremmin esiintymällä konserttisaleissa.
- Suomessa on mielettömästi pieniä konserttisaleja. Ne eivät vaadi isoja laitteistoja, vaan pienet kamat ja valot riittävät. Sellaisissa voisi järjestää 1,5-tunnin lauluiltoja jonkun toisen artistin kanssa.
Oletko jo miettinyt, kuka tuo toinen artisti voisi olla?
- Mietin itsekseni ääneen, että soitan Tero Vaaralle. Hän on huumorimies, jolla on hirveästi hienoja lauluja.
Olli Lindholm kertoi taannoin, että yhtä Yön kappaletta ei tulla tämän kiertueen jälkeen esittämään enää koskaan konserteissa. Lue perustelut päätökselle Voicen sivuilta täältä.
Yön konserttikiertue
14.11. Helsinki, Kulttuuritalo
15.11. Kuopio, Jäähalli
21.11. Porvoo, Taidetehdas
22.11. Turku, Logomo
28.11. Pori, Promenadikeskus
29.11. Espoo, Tapiolasali
4.-7.12. m/s Baltic Princess
12.12. Härmä, Anssin Jussin Areena
13.12. Jyväskylä, Paviljonki
