Antti Railio toi kaksisuuntaisen mielialahäiriön julkisuuteen lasten takia: "Nyt alkaa uusi elämä"
Laulaja Antti Railio avasi maailman nähtäväksi elämänsä suurimman haasteen, koska halusi pystyä olemaan lapsilleen läsnäoleva ja valpas isä.
The Voice of Finland -televisio-ohjelmasta julkisuuteen noussut laulaja on kohdannut elämässään aallonharjojen huikean nosteen, mutta myös maannut sängyssä pystymättä tekemään mitään. Viime viikolla Antti Railio avasi sanaisen arkkunsa asiasta, joka on määrittänyt hänen elämäänsä jo kolme vuosikymmentä. Tähti kertoi Facebook-päivityksessään kaksisuuntaisen mielialahäiriön olevansa osa hänen elämäänsä.
Näin on ollut jo nuoruudesta asti. Railio tunsi sairauden tuoman nosteen ja äkilliset, rankat notkahdukset varhaisnuoren iässä. Mies oli leikitellyt ajatuksella pitkään, että toisi terveydentilansa ihmisten tietoon, mutta aiemmin siihen ei riittänyt rohkeutta.
Antti erosi avovaimostaan ja lastensa äidistä tämän vuoden alussa, minkä jälkeen hän muutti erilleen ja jäi pohtimaan elämäänsä syvästi. Kynnys puhua asiasta oli suuri, mutta se madaltui, kun Railio mietti liikuttuneena lapsiaan.
- En halua, että he joutuvat katsomaan minua väsyneenä. Haluan, että heillä on pirteä ja aina valpas isä. Se sai mut tajuamaan, että nyt on pakko tehdä jotain, että saan asian menemään eteenpäin, kertoi Antti Railio Iskelmälle.
Asian kertominen kannatti. Ihmiset kurkottivat kättään laulajaa kohti ja jakoivat ajatuksiaan sydämenlämpöisillä, lohduttavilla ja avoimilla viesteillään. Päivityksellä on tällä hetkellä tykkäyksiä yli 6 200 ja sitä on jaettu lähes 600 kertaa.
Yhtäkkiä Antti ei ollutkaan yksin.
- Olen helpottunut. Tuli sellainen olo, että oli oikea päätös julkaista tuo asia. Olen saanut ihan hirveästi tuosta palautteesta. Luin kirjoituksia, joita ihmiset ovat laittaneet. Heiltä on tullut sellaistakin tekstiä, mihin kaksisuuntainen mielialahäiriö on vienyt heitä elämässään. Ihan lähiaikoinakin joku on menettänyt oman isänsä tai perhe on menettänyt läheisen ystävän saman sairauden takia.
- Nyt uskallan itsekin jutella asiasta. Olen kuullut ihmisiltä samoja tarinoita kuin mitä olen itsekin kokenut. Mulle on tullut suvun kautta se vanhoillinen ajatus, että jos on jotain psyykkistä sairautta, niin se on häpeä, eikä siitä saa puhua. Että se jotenkin tekee ihmisestä huonomman, mikä ei tosiaankaan ole totta. Sen tunteen kanssa kun elää yksin, pienetkin asiat kääntyy isoiksi ja voi tulla eteen sellaisia tekoja, jotka on turhia. Joita ei kannata koskaan edes ajatella.
{lainaus teksti=" Oli hyvä päätös tulla asian kanssa esille. Kun halusin musiikista ammatin, yksi iso syy oli siinä, että halusin auttaa ihmisiä yhtä paljon kuin musiikki on auttanut mua."}
"Näkymätön voima pitää sinusta kiinni"
Vahvana pysyminen on Railion mukaan joskus helpommin sanottu kuin tehty. Yhteiskuntaan sopeutuminen aiheuttaa paineita ihmiselle, joka kokee olevansa erilainen kuin muut. Vaatii todella paljon, että kaksisuuntaisen mielialahäiriön kanssa elävä ihminen tuo haasteensa esille julkisesti.
- Me ihmiset ollaan olevinamme kauhean fiksuja ja osaavia, ja unohdetaan, että ihminenkin on pohjimmiltaan eläin. Meillä on alkukantaiset tunteet ja ne tukahtuu yhteiskunnan puristuksen alla siihen elämäntapaan, miten elämme. Kuvitellaan, että aina on eletty näin. Tosi lyhyt aika ihmisen elämässä on mennyt näin, kuten nyt eletään, muistutti Antti.
- Kaikki eivät koe yltävänsä yhteiskunnan ideaaleihin. Tulee paineita siitä, että pitää pärjätä ja tehdä niin ja näin. Ihmisille ei saisi tehdä turhia pakotteita. Pitäisi jotenkin tuoda suhtautumista mielenterveysasioihin ihmisläheisemmäksi. Haluan suhtautua asioihin niin, että olemme kaikki ihmisiä, eikä sitä tarvitse hävetä, vaikka tuntee asioita erilailla.
- Ihminen, jolla on kaksisuuntainen mielialahäiriö, ajattelee joka tapauksessa olevansa huonompi kuin toiset ja epäonnistunut. Tulee helposti se olo, ettei pysty parantumaan ja nousemaan masennuksesta. Ettei sitä osaa. Monesti sitä miettii aiheuttavansa vain surua toisille ihmisille, kun ei joskus pystykään pitämään lupauksiaan.
Vaikeinta on ollut laulajan mukaan asian peittäminen ja yksinäisyys, joka tulee siitä, ettei sairaudesta ole pystynyt kertomaan kenellekään. Moni Antti Railion Facebook-päivitystä kommentoinut kertoi löytävänsä itsensä hänen tarinastaan. Yksin salaisuuttaan varjelevia on paljon enemmän kuin mitä ajattelisi.
- Vaikka sairauteen liittyvät voimakkaat tunteet, taudinkuvaan kuuluu myös sellaisia asioita, jotka eivät ole vahvasta tuntemisestakaan kiinni. Itsellä on tosi kauan ollut sellaisia asioita, että sun pitää esimerkiksi hoitaa joku asia ja sitten et pysty syystä tai toisesta ensimmäisellä kerralla hoitamaan sitä. Se tuntuu siltä kuin tulisi joku näkymätön voima, joka pitää susta kiinni, etkä saa sitä itsestäsi irti.
"Menetin työpaikan sairauden takia"
- Mulla meni joskus työpaikkakin ohi sen takia kun tuli paha burn out -kohtaus kahdeksan vuotta sitten. Mulla oli superhieno työpaikka, jossa mulla oli tosi hyviä kavereita. Olin saanut vähän aikaa sitten lääkityksen paniikkihäiriöön, mutta se laukausikin sivuoireena tosi pahan masennuksen, että en päässyt kotoa ulos. Makasin vain sängyssä, enkä nähnyt ketään. Multa kysyttiin, että olenko kunnossa ja sanoin, että joojoo. Mun vain piti olla yksin, eikä kukaan pystynyt auttamaan, paljasti Railio.
- Kun en päässyt lähtemään töihin, niin en kehdannut mennä sinne sitten ollenkaan. Pomot soittivat mulle, että olet hyvä työntekijä ja me halutaan sut takaisin. Tuu tänne, sulle on aina täällä paikka. En uskaltanut mennä sinne takaisin. Kävin vuosien päästä tervehtimässä työkavereita. Sairaus tekee niin vahvoja tiloja, se pakottaa tekemään asioita tai jättämään tekemättä asioita.
- Jossain vaiheessa sellaisista asioista, mitkä ovat ihmisille aivan normaaleja, kuten kirjekuorten avaaminen tai suihkussa käyminen - niistä tulee aivan mahdottomia asioita tehdä. Se on lumipalloefekti ja ahdistaa vaan enemmän.
Railion mukaan sairaus ei ole pelkkiä vaikeita vaiheita. Jossain vaiheessa saattaa tuntua pitkän aikaa, että asiat palautuvat positiivisiin uomiinsa. Silloin hän miettii, että "Kyllä tämä tästä."
{lainaus teksti="Ex-avovaimoni oli mua viitisen vuotta nuorempi, eikä ollut koskaan nähnyt mitään vastaavaa. Hän ei osannut suhtautua asiaan. Ihmetteli vain, miksi makaan, enkä saa mitään aikaiseksi."}
- Välillä menee niinkin kovaa, että tehdään sitä sun tätä. Sitten ollaankin ihan taas - naps - voimat pois . Kulutetaan oma supervoimavara loppuun. Se on vähän sellaista aallonharjalla pienellä paatilla myrskyssä seilaamista. Se on aika hyvä metafora. Koko ajan pitää varoa, että meneekö ristiaallokkoon vai kaatuuko paatti.
Puhuminen on tuonut tähdelle ison helpotuksen vuosien puristukseen. Facebookin viestikansio on täyttynyt kannustavista, koskettavista tarinoista kohtalotovereiden elämästä, ja Antista tuntuu pitkästä aikaa siltä, että elämässä alkavat puhaltaa uudet tuulet.
- Isä ja äiti soittivat, että onko kaikki hyvin, että pitääkö tulla käymään. Sanoin heille, että päinvastoin - nyt on kaikki paremmin kuin pitkään, pitkään aikaan. Ei ole mitään hätää.
- Sen takia kirjoitin viestini, että nyt alkaa uusi elämä. Kun julkaisin tekstin, huomasin pian, että onpas tullut kommentteja. Aloin lukemaan niitä ja itkin vain helpottuneena. Tuli todella hyvä olo. Viestejä on tullut todella paljon, koskettavia kirjoituksia. Tässä todella huomaa, että ettei tarvitse olla yksin asian kanssa.
"Kävelin itse laitokseen hakemaan hoitoa"
Yhden ihmisen avoimella avautumisella voi myös olla iso merkitys faneille ja ihmisille, jotka kamppailevat samankaltaisten asioiden kanssa. Antti Railio on ollut The Voice of Finland -kilpailun jälkeen monille esikuva ja koskettanut kansaa karismaattisilla tulkinnoillaan. Kun hänen kaltaisensa ihminen uskaltaa puhua asioista oikeilla nimillä, se antaa voimaa myös toisille.
Railion kertomus maalaa hänestä lämpimän, huumorintajuisen ja inhimillisen kuvan. Mies on aina yrittänyt parhaansa, täysin pohjallakin.
- Muistan seitsemän kahdeksan vuotta sitten kävelleeni itse laitokseen, kun minusta oli tulossa vajaan vuoden päästä isä, enkä ollut päässyt sängystä ylös. Olin avohoitopotilaana pari viikkoa. Se oli puolisen vuotta siitä, kun paras ystäväni oli kuollut. En ollut pystynyt käsittelemään asiaa. Sanoin vain kaikille olevani ok, muisteli Antti.
{lainaus teksti="Kukaan ei pidä huonompana ihmisenä sellaista ihmistä, joka puhuu rohkeasti ja myöntää tarvitsevansa apua."}
- Muutin pois Vaasasta, koska paikka ahdisti mua. Tapasin pian entisen ex-avovaimoni. Kaikki tapahtui niin äkkiä, etten millään ehtinyt hoitaa itseäni kuntoon. Vuosi ennen tätä oli tapahtunut se epämiellyttävä vaihe työpaikallani, josta kerroin aiemmin. Masennus tuli taas uudestaan pahana. Ex-avovaimoni oli mua viitisen vuotta nuorempi, eikä ollut koskaan nähnyt mitään vastaavaa. Hän ei osannut suhtautua asiaan. Ihmetteli vain, miksi makaan, enkä saa mitään aikaiseksi.
- Yritin selittää hänelle, ettei asia ole niin yksinkertainen. Ystävänpäivänä, kun hän oli töissä, ajoin mielisairaalan pihaan ja juttelin lääkäreille. Sanoin heille maanneeni pari viikkoa sängyssä, ja että asialle täytyy tehdä jotain. Minulla oli ollut paniikkihäiriöön lääkitys vuoden ajan ja he pohtivat, ettei se ehkä sopinut minulle.
Railiolle ehdotettiin lyhyttä avohoitojaksoa, ja hän otti sen vastaan.
- Oli hienoa päästä juttelemaan fiksujen hoitajien kanssa. Ei ollut pakotetta jutella. He vain kävivät välillä kysymässä, jaksanko jutella ja haluanko. Se oli jo silloin todella iso apu. Oli helppo jutella ihmisille, joita ei tunne. Ei ollut pelkoa, että heitä satuttaisi omilla asioillaan. Käytiin asioita läpi ja se helpotti todella paljon. Uskon, että se vaatii enemmän puhumista. Tämän asian kanssa ei kannata olla yksin.
Antti Railio haluaa auttaa tarinansa kautta ihmisiä ja hänen viestinsä kohtalotovereille on selkeä: Älkää ikinä hävetkö kaksisuuntaista mielialahäiriötä.
- Kävin kaiken pitkän kaavan kautta. Kun kävin siellä osastolla, niin moni sanoi, että älä sitten kerro kenellekään tästä asiasta. Minua varoiteltiin siitä, että ihmiset leimaavat minut hulluksi. Näen asian eri tavalla. Jos sinulla on jalka poikki, menet laittamaan sen kipsiin. Jos sulla on hammas kipeä, menet hammaslääkäriin. Jos on pää kipeä, menet päälääkärille. Puhukaa asioista, kertokaa siitä ihmisille. Asia kannattaa purkaa. Hakekaa apua.
- Jos asioista ei puhu, ne vaan kasvavat vuosi vuodelta. Voi tulla pitkiäkin ajanjaksoja, ettei mitään tapahdu ja mietit, että kyllä pärjäät yksin. Kukaan ei pidä huonompana ihmisenä sellaista ihmistä, joka puhuu rohkeasti ja myöntää tarvitsevansa apua. Meistä kukaan ei ansaitse sitä, että elämä vain lipuu ohitse, etkä pysty osallistumaan siihen.
Uusi ajanjakso on valjennut Railion elämässä. Miltä miehen elämässä näyttää juuri nyt?
- Nyt on hyvä alku uudelle elämälle. Haluan takaisin siihen elämäniloon, mikä mulla oli lapsena ja nuorena. Polte tehdä asioita täysillä - intohimo kaikkeen. Halusin nuorena olla paras laulaja, ja haluan saada tuosta unelmasta jälleen kiinni. Nyt se on mahdollista.
