Kuva: AOP
Fanien kiinnostus ahdisti Jorma Kääriäistä: "Halusin äkkiä pois keikkapaikalta"
Laulaja Jorma Kääriäinen koki Agents-huuman aikana vaiheen, jolloin yleisön kohtaaminen tuntui vaikealta.
Mies elää tällä hetkellä seesteistä vaihetta, jossa suosiota on tarpeeksi, yksityiselämässä asiat ovat mallillaan ja kappaleet soivat radioissa juuri tarpeeksi. Jorma Kääriäinen muistaa silti edelleen ajan 90-luvulla, jolloin keikan jälkeen iski ahdistus.
- Ihminen joka on lavalla, se on minun toinen persoonani. Kun keikka oli ohi, halusin Agents-aikaan vain äkkiä pois keikkapaikalta. Äkkiä piiloon. Tietenkin, koska oli roudaukset, niin siellä piti olla. En uskaltanut kohdata ihmisiä, enkä tiedä miksi.
- Enää ei ole sitä ongelmaa. Silti edelleen kun viimeinen kappale on soinut, olen melkein jo Cadillacissa matkalla kohti kotia.
Monesti tähtien ajatellaan jäävän seurustelemaan faniensa kanssa ja myöskin fanien ja laulajien välisistä romansseista huhutaan. Kääriäiselle ajatus on vieras.
- En koskaan ajattele sitä. Olen hoitamassa omaa duunia ja teen sen, ja se loppuu siihen. Se, mikä kenenkin syy on minua lähestyä, se ei kuulu minulle. Pääasia, että ihmiset ovat tulleet keikalle, sanoo laulaja topakasti.
- En tiedä, onko tämä asenteeni ammattimainen, mutta muulla tavalla en osaa elää.
Luontoa ja omaa rauhaa arvostava artisti on vasta viime vuosina löytänyt oman lepopaikkansa Hartolasta.
- Rauha löytyi oikeastaan vaikka nyt joku aika sitten. Kun muutin Hartolaan. Siihen asti asuin kaupungissa ja ympärilläsi on kaikenlaista. Omaa rauhaa ei ole. Kaupungissa ei oikein tunne oloaan levolliseksi niin, että akut latautuisivat. Pitää tehdä tätä ja tuota, kertoo Kääriäinen.
- Nyt on on mahdollisuus asua Hartolan kuningaskunnassa, niin se on aivan mieletöntä. Se on lähellä paikkoja ja sieltä on helppo liikkua minne tahansa. Siellä on oma piha, sauna. Sen kun menet pihalle ja istuskelet siellä. Muistelet ystäviä ja mietit, että mitähän seuraavaksi tekisi.
"En ihmettele, että Jonne Aaron pysyy Tampereella"
Tähti nauttii luonnon läheisyydestä, mutta ei kiellä sitäkään mahdollisuutta, että joskus vielä asuisi kaupungin vilinässä.
- Koen olevani yhtä lailla kotonani jossain aidoissa isoissa kaupungeissa. Jos joskus pitäisi kaupunkiolosuhteisiin muuttaa, niin tulisin Tampereelle. Tykkään kaupungista aivan tajuttomasti. Tää kylä on mun kylä, kertoo mies.
- Ihmiset on ihmisiä, turhanpäiväisyyksiä ei ole, vaan meno on inhimillistä. Kukaan ei käpristy sisäänpäin, vaan sinut joko hyväksytään, tai sitten ei. Ja useimmiten hyväksytään sellaisena kuin olet. En siksi ihmettele yhtään, että miksi hyvä ystäväni Jonne Aaron pysyy Tampereella. Täkäläisistä saa aitoja ystäviä.
Kääriäinen kertoo tulevansa mahdollisuuksien mukaan tervehtimään rokkaria Tampereelle.
- Kun asuin pääkaupunkiseudulla Espoossa, olin Tampereella keikkaillessani Pinja-hotellissa yötä. Soitin aina Jonnelle, että olen kylillä, tavataanko. Näimme hotellihuoneessani ja istuskelimme siellä. Joskus juttelimme elämän asioissa, joskus vain olimme hiljaa.
