Erityisherkälle äitiys on iso mullistus: "Lasten kanssa täytyy saada taukoja"
Kolme suomalaista naista kertoivat toimittajalle näkemyksensä siitä, millaista on olla erityisherkkä ihminen.
Ensimmäistä kertaa muistan kuulleeni erityisherkkyys-termin pari vuotta sitten, kun asia tuli esille sosiaalisessa mediassa. Pian sen jälkeen löysin kirjakaupasta Elaine N. Aronin Erityisherkkä ihminen -teoksen, jonka ostin mielenkiinnosta. Luin sen läpi ja löysin itsestäni yllättävän paljon herkän ihmisen piirteitä. Pidin helpottavana kollektiivista keskustelua herkkyydestä. Pian huomasin, että todella moni ystävä ja tuttu identifioi itsensä herkäksi.
Nyt kun on kulunut pari vuotta buumin alkamisesta, termi on kaikkialla ja alkaa jo ärsyttää. Herkäksi itsensä julistavat epäilyttävät. Onko heitä tosiaan niin paljon? Huomaan yhä useammin, että herkemmät ihmiset poistuvat tavalla tai toisella perinteisestä työelämästä tai ainakin heillä on kovin hankalaa pysyä oravanpyörässä mukana. Samalla kun sydänalassani ailahtelee myötätunto, mietin myös että vältetäänkö herkkyyden varjolla nykyään osallistumasta? Otin asiasta selvää kolmen asiaan perehtyneen naisen avulla.
Psykologi Heli Heiskanen opastaa työkseen ihmisiä löytämään itsensä ja herkkyytensä voiman. Hän pitää kursseja, joissa ihmiset voivat kohdata toisiaan hyväksyvässä ympäristössä. Monelle herkkyyden esiintulo porukassa on iso juttu. Niin iso, ettei kyyneleiltä voi välttyä.
- Olen havainnut kursseillani, että ihmiset tiedostavat yhä enemmän itseään syvemmin. Parissa päivässä jo näkee, kuinka ihminen puhkeaa kukkaan, kertoi Heli.
- Enemmän se näkyy yksityisten ihmisten elämän piirissa, perheissä tai ystävien kesken. Viime vuosina asiasta on ollut paljon asiaa kirjoissa ja medioissa, joten tieto on levinnyt. Herkkyys on ominaisuus, joka on aina ollut ja tulee olemaan, mutta se on ollut monella suojakuoren alla, kertoo Heiskanen.
Lähes jokainen löytää itsestään jonkintasoista herkkyyttä, mutta erityisherkkyys-kirjassa puhutaan HSP-tyypistä, joka on Highly Sensitive Person. Kuvaukseen kuuluu neurologinen herkkyys. Kirjassa selostetaan, kuinka erityisherkän aivot ovat erilaiset kuin vähemmän herkän, ja reagoivat intensiivisemmin kaikenlaisiin ärsykkeisiin. Toisin sanoen, joku kokemus on toiselle neulanpisto tai hyttysen ininä ja toisesta ihmisestä se tuntuu kuin joku huutaisi suoraan korvaan megafonista ja jäisit samalla rekan alle.
Herkän erottaa niin sanotusta perustallaajasta kokemusmaailma. Kun vähemmän herkkä posottaa menemään, erityisherkän sisällä käy jatkuva lepatus ja rikas sisäinen maailma. Näin asiaa kuvailee erityisherkkä perheenäiti ja kirjailija Heidi Harju.
- Herkkä ei pysty säätelemään stimulaatiota ja ärsykkeitä. On haaste oppia säätelemään sitä ja luomaan elämää sellaiseksi, että läheisten ihmisten kanssa voi jakaa syvällisempiäkin ajatuksia, kertoo nainen.
- Työelämässä on tärkeää löytää työ, joka ei kuormita paljon. Työelämä on stressaavaa nykyään etenkin naisilla. Olen käsittänyt niin, ettei herkillä ole helppoa löytää omaa juttuaan. Siinä saattaa mennä pidempään.
Heidi on aina tiennyt olevansa jollain tavalla erilainen, ja erityisherkkyys-termi oli siksi helpottava löytö. Herkkyys-kirjoja lueskelemalla oma persoonallisuus sai vahvistusta. Hän kävi Heiskasen kursseilla ja löysi samanhenkisiä ihmisiä. Se tuntui kotiintulolta.
- Sain selityksen aika moneen asiaan, jota olin pyöritellyt viime vuodet mielessäni. Halusin saada lisätukea asialle ja ymmärtää itseäni paremmin. Kurssien kautta sain lisäymmärrystä herkkyyteen, sanoo nainen.
Herkkyys ei mitenkään suoranaisesti liity yksinäisyyteen, mutta Elaine N. Aronin Erityisherkkä ihminen -teoksessa kerrotaan, että herkälle saattaa olla haastavampaa löytää oma laumansa. Harjun tilanne on hyvä, koska kotona on herkkyyttä ymmärtävä mies ja kaksi lasta. Ystäväpiiri koostuu suureksi osaksi samanhenkisistä ihmisistä, joiden kanssa on helppo jutella syvällisempiäkin asioita ja jakaa elämäänsä.
"Herkkä vanhempi tarvitsee hengähdystaukoja"
Moni tekee herkkyytensä oivaltamisen jälkeen suuriakin muutoksia elämäänsä Heli Heiskasen mukaan jotkut vähentävät työntekoaan tai pitävät jonkinlaista taukoa työelämästä. Syy tähän on se, että herkkä on usein taipuvainen perfektionismiin ja tunnollisuuteen, joka uuvuttaa.
- Keskeinen asia on hyvinvoinnista huolehtiminen. Siihen liittyy se, että tasapainottaa omaa ajankäyttöä, mitä asioita elämässään tekee, keiden kanssa viettää aikaa, kuinka paljon on lepoa ja työtä, perheaikaa. Arjen tasapainotus tarkoittaa monella sitä, että ihminen päätyy vähentämään työtä tai siirtymään osa-aikatyöhön. Useat myös ottavat vuorotteluvapaan tai paussin työelämään. Jotkut vaihtavat vaikka ammattia, kun ovat liian ylikuormittavissa olosuhteissa, kertoo Heli Heiskanen.
Elaine N. Aronin teoksessa määritellään kaksi herkkyystyyppiä. Toinen on sisäänpäinvetäytyvämpi yksinkertaisen elämän kannattaja, toinen taas hakeutuu kiihdyttävien kokemusten pariin elämyshakuisena. Harju tunnistaa olevansa perinteisempi erityisherkkä, joka viihtyy mieluummin rauhallisissa olosuhteissa ja merkityksellisissä tehtävissä.
- On pitänyt sanoa ei monelle asialle. Olen karsinut kuormittavia asioita pois. Kaikki sellaiset jutut, jotka tuovat hälyä ja melua elämään. Liika median seuraaminen, TV tai väkivaltaviihde on ollut tärkeää karsia pois. Olen valinnut, keiden kanssa vietän aikaani. Pyrin elämään yksinkertaisempaa elämää. Koska en ole elämyshakuinen, tykkään että päivässä on tietyt rutiinit, kertoo perheenäiti.
- Herkkä saattaa olla myös herkempi epäpuhtaalle ruoalle ja juomalle. Hän tunnistaa nopeammin sen, mikä ei toimi. Minulla lähti ruokavalio muuttumaan, kun itsetuntemukseni kasvoi. Karsin epäpuhtaat ruoat pois ja sain sitä kautta paremman kehoyhteyden.
Harjulle suurin mullistus on ollut viime vuosina äitiys. Oli helpompaa elää miehen kanssa kahdestaan, koska silloin sai säännöllisesti omaa aikaa. Äitinä lasten kanssa oman ajan saaminen on ollut ensiarvoisen tärkeää hyvinvoinnin kannalta.
- Vanhemmuudessa täytyy olla taukoja, ettei ole 24/7 lapsissa kiinni. Aina se ei ole mahdollista, mutta yritän pyrkiä siihen niin usein kuin mahdollista tässä tilanteessa, kertoo nainen.
- Annat itsestäsi niin paljon lapselle. Moni erityisherkkä vanhempi pyrkii täydellisyyteen vanhempana. Tauot auttavat näkemään, ettei tarvitse enää antaa mitään. Omat hetket auttavat saamaan yhteyden omiin ajatuksiin kaaoksen keskellä. Kahden lapsen kanssa elämä on hektistä. Herkillä kaaos on luontaisesti sisällä ja silloin ulkoinen kaaos järisyttää helposti sisäistä kaaosta.
Harju on oikeilla jäljillä, sillä psykologi Heli Heiskanenkin kehottaa erityisherkkää vanhempaa vähentämään kaikilla mahdollisilla tavoilla aisti- ja tunnekuormitusta.
- Kannattaa järjestää itselle pieniä hengähdyshektiä. Kuulosuojaimia voi käyttää äänten vaimentamiseen. Puolison kanssa voi sopia, että saat välillä mennä kävelemään rauhassa, toiseen huoneeseen rentoutumaan ja kuuntelemaan rentoutusmusiikkia tai vaikka kuumaan kylpyyn ihan vain itseksesi.
Uupumus laittoi katsomaan peiliin
- Henkilökohtaisten asioiden käsitteleminen oli haastavaa. Minulla on kestänyt kymmenen vuotta, että olen oppinut tuntemaan itseni, kertoo 35-vuotias Renwall.
- Nuorempana koin uupumusta, koska en osannut kuunnella itseäni oikealla tavalla. Herkälle ihmiselle kofeiini ja alkoholi vaikuttavat aika paljon, kuten eri tilanteet. Aiemmin join useammin ja vauhti oli päällä, nykyään menee ehkä lasi viiniä silloin tällöin ruoan kanssa. Lisäksi fokukseni oli monessa asiassa. Halusin näytellä teatterissa ja elokuvissa, olla muusikko ja tehdä biisejä, sekä kirjoittaa kirjan. Minulla oli paljon projekteja ja harrastuksia päällekkäin. En ollut kotona ollenkaan, kyllä siinä uupuu. Kolmekymppisenä pysähdyin ja koin ison uupumuksen. Silloin tutkin kunnolla kuka on Mia Renwall.
Jokapaikanhöylän täytyi valita itselleen yksi asia, johon fokusoitua. Mialle se on musiikki, johon hän antaa kaikkensa. Herkkyys on taiteellisessa ammatissa voimavara, joka kantaa.
- Herkkyyden valjastaminen vaati pitkän ajan, mutta se on nykyään voimavara. Minulla neurologinen herkkyys ilmenee monella tapaa - ei pelkästään tunne-elämässä. Minulla on voimakkaat kuulo-, maku-, ja varsinkin hajuaisti. Olen huomannut, etteivät kaikki aisti samalla tavalla ympäristöään kuin minä.
Sinkkuna elävä Renwall on tyytyväinen tilanteeseensa, jossa saa ottaa omaa aikaa, kun haluaa. Hän tekee töitä freelancer-muusikkona ja saa päättää itse omat aikataulunsa. Vaikka kuukausipalkasta oli pelottavaa luopua, se kannatti.
- Osaan nyt tehdä rajaa paremmin. Jos olen tapahtumassa, olen siellä todella sosiaalinen ja tulen kenen tahansa kanssa toimeen. Sen jälkeen voi mennä useampikin päivä, että täytyy ladata akkuja. Tiedän, että jos on tulossa hektinen viikonloppu, otan pari päivää alkuviikosta kotoilua. On hyvä pitää kalenterissa löysiä päiviä, että pääsen latautumaan, toteaa nainen.
- Paukut välillä loppuvat myös kesken. Sitä on pitänyt oppia säätelemään, miten sen kanssa jaksaa, että on meneväinen ja tekeväinen, mutta herkkä.
"En halua olla perustöissä uraputkessa"
Perheenäiti Heidi Harjulle tärkeintä on tällä hetkellä keskittyä lapsiin ja taloudenpitoon. Hän on perustanut Naiseuden voima -blogisivuston ja kirjoittanut hyvinvointia käsittelevän Uusi päivä -kirjan, mutta tällä hetkellä naiselle on tärkeämpää, että aviomies luo omaa uraansa. Omat haaveet muhivat mielessä ja toteutuvat ehkä myöhemmin.
- Kun olen ollut niin sanotussa perustöissä niin tiedän, etten halua enää sitä. Haluan tehdä jotain innostavaa, missä on syvempää merkitystä. Haluan autta ja antaa muille itsestäni. Jotain uutta, mitä ei välttämättä ole vielä edes olemassa. Se voi olla kirjoittamista tai valmentamista, pohtii nainen.
- Nyt haluan keskittyä perheeseen. Mies luo nyt uraansa, niin olisi aivan liikaa, jos molemmat yrittäisimme luoda uraa yrittäjinä samaan aikaan. Keskityn lapsiin ja tuen miestä. Minulla on vielä aikaa tehdä omia juttuja myöhemmin.
Sekä laulajana työskentelevä Mia että kahden lapsen äiti Heidi elävät elämäänsä kotoa, omasta vapaudesta käsin. Heitä eivät rajoita työnantaja, vaan naiset elävät omassa rytmissään noudattaen omaa sisäistä kelloaan. Onko tämä ainoa vaihtoehto erityisherkälle ihmiselle? Olen itse taipuvainen uskomaan, että jokaisessa ihmisessä on pinnan alla herkkyyden lisäksi vahvuutta. Uskon myös, että ihminen pystyy tekemään perustöitä niin halutessaan.
Heli Heiskasen mukaan tämä on totta, mutta oravanpyörässä erityisherkän parhaimmat piirteet eivät välttämättä pääse esille. Avokonttorissa saattaa olla vaikeaa saada ajatuksista kiinni, kun haasteena on valaistus, melu ja jatkuvat keskeytykset.
Työelämä suosii ekstrovertteja luonteita, jotka energioituvat ihmisistä ja puhuvat paljon. Tosiasiassa erityisherkkä saattaa olla todella tehokas työntekijä, jos hän pääsee oikeanlaiseen ympäristöön. Monesti aistihavaintojen lisäksi työpaikalla kuormittavat pinnan alla muhivat tunneasiat, joiden kaikkia nyansseja muut eivät välttämättä tiedosta ollenkaan.
- Yleisesti ottaen on niin, että erityisherkkä ihminen havaitsee todella paljon asioita pinnan alta ja rivien välistä. Tuolloin ihmisten kanssa työyhteisössä herkkä saattaa havaita jotain ristiriitoja ja jännitteitä, mikä on hänelle ilmiselvää, mutta mitä kukaan muu ei huomaa ollenkaan. On haastavaa miettiä, milloin niitä pitäisi tuoda esille ja milloin ei. On varmasti myös hämmentävää miettiä, miksi kukaan muu ei huomaa näitä samoja asioita, toteaa Heiskanen.
- Monesti kilpailu ja väittelytilanteet eivät ole herkästä miellyttäviä. He saattavat mennä aivan lukkoon tilanteessa, vaikka muille juttu olisi hauskaa ja viihdyttävää.
Harju on samoilla linjoilla. Kun silmät avautuivat, hän tajusi tekevänsä merkityksetöntä työtä täysin ilman intohimoa ja tunteita.
- Olen yrittänyt olla duunissa, joka ei ole napannut. Olen ajatellut niin, että täällä nyt ollaan ja yritän olla tavoitteellinen ja tehokas. Ajattelin, että uraputkeen pitää mennä riippumatta siitä, miltä tuntuu. Olin aika tunteeton työhön liittyen ja tajusin, miten iso asia tunteet ovat tässä elämässä. Niiden mukaan haluan nyt elää, kertoo Harju.
- Monelle asia on ollut taakka, kun ihminen ei ole ymmärtänyt omaa erityislaatuaan. Toki jotkut ovat ymmärtäneet oman ainutlaatuisuutensa ilman termia. Termi avaa asian laajemmin ja kokonaisvaltaisemmin. Ennen sen tietämistä monella on ollut hankalaa, kun he ovat yrittäneet sinnitellä oravanpyörässä ja kuormittavassa elämänmenossa, kertoo psykologi.
- Kun ymmärrystä omasta itsestä on tullut ja otat enemmän sitä huomioon elämässä, se kääntyy voitoksi. Kursseillani tunnemaailma on useimmiten helpottunutta hyväksyntää ja rauhaa. Tulee levollinen ja hyvä olo, kun tajuaa, ettei tarvitse yrittää muuttua väkisin toisenlaiseksi tai hävetä joitain puoliaan, joita luonnostaan on. Tärkeintä on luoda olosuhteet elämälle, jotka tukevat omaa herkkyyttä.
Kun kysyn herkkyyden käyttämisestä tekosyynä, Heiskanen ja Harju myöntävät tulleensa ajatelleeksi asiaa.
- Uskon, että herkkyyttä voisi käyttää tekosyynä. Esimerkiksi niin, että ihminen voisi tehdä asioita, mutta ei tee, koska käyttää herkkyyttä tekosyynä. Herkkyyskuoreen jäädään helposti kiinni ja roikutaan Facebook-herkkyysryhmissä jakamassa asioita itsestä. Usein jäädään myös liikaa kiinni omiin tuntemuksiin. Välillä kannattaa miettiä, olisiko hyvä ottaa askeleita pois mukavuusalueelta ja mennä vaikka tapaamaan ihmisiä, pohtii perheenäiti Heidi Harju.
Naiset uskovat, että herkkyydellä on silti edelleen paljon opetettavaa suomalaisessa kulttuurissa. Kun tieto termistä leviää, vähemmänkin herkkä ihminen osaa ottaa huomioon herkemmän ihmisen tunteita ja tarpeita. Samalla kun herkkä oppii vahvistamaan itseään, hänen toleranssinsa kasvaa.
- Näen herkkyyden isona voimavarana ja tulevaisuuden juttuna. Maailma voi muuttua paremmaksi paikaksi empatian ja myötätunnon kokemisen kautta - ja sitä herkkyys juuri opettaa, summaa Harju.
