Väkivaltainen vihapuhe ei hiljennä piispa Irja Askolaa: "Oikeudenmukaisuutta pitää puolustaa"
Suomen ensimmäinen naispiispa. Tasa-arvoisen avioliittolain kannattaja. Seksuaalivähemmistöjen ja maahanmuuttajien puolustaja ja ystävä. Helsingin hiippakunnan piispa Irja Askola on moni asioita, ja siksi hän saa myös osakseen paljon vihapuhetta.
Palautetta tulee niin sähköpostitse kuin tavallisina postikortteinakin. Posteissa muun muassa toivotaan 64-vuotiaalle Askolalle väkivaltaa.
- Saatetaan kirjoittaa, että toivottavasti joka rättipää raiskaa sinut kadulla, Askola avaa.
Vihapostia tulee aina enemmän silloin, kun Askola on ollut jossain esillä tai kirjoittanut jostain "arasta" aiheesta. Ja kyllä - vihaviestit saavat Askolan pelkäämään.
- Olen aina ollut hyvin Hulda Huoleton, ja kävelen ulkona iltaisin, mutta nykyään tunnistan itsessäni pientä pelkoa. Sitä en ole koskaan ennen tuntenut.
Palautteen määrä tuntuu joskus musertavalta ja se saa myös miettimään, mihin kaikkeen on energiaa.
- Koskaan aikaisemmin en joutunut miettimään, jaksanko lähteä mukaan johonkin, tai kirjoitanko nyt tämän ja tämän artikkelin, kun sitä palautetta tulee niin paljon. En ole toistaiseksi kieltäytynyt vielä mistään sen takia, mutta tunnistan ajattelevani asiaa.
Onko Askola ikinä ajatellut, että olisi vain helpompi olla hiljaa?
- Minun kristityn identiteettiini ei kuulu että olisin hiljaa. Mykkänä oleminen asioiden edessä, jos kokee, että pitäisi oikeutta puolustaa, ei minun mielestäni kuulu edes sivistyneen, ihmisyyttä kunnioittavan ihmisen käytökseen. Meidän tulee olla oikeudenmukaisuuden puolella.
Vuoropuhelu on kaiken A ja O
Askola kokee, että syyt vihapuheen taustalla pitäisi kiinnostua ja voimavaroja tutustua vihapuhetta viljeleviin ihmisiin pitäisi yrittää saada riittämään.
- Se ei auta, että minä naureskelen tai ivaan vihapuheen kirjoittajaa, että oletpas sivistymätön ihminen, kun noin sanoit, hän pohtii.
Askola kutsuu vihaa pelon serkuksi. Pelko purkautuu tunnereaktioina, jotka ovat voimakkaita ja vaikuttavat vihalta.
- Pelkoa esiintyy niin vähemmistöjen kuin kantaväestönkin joukossa.
Osaa kirjoittajista Askolan on muita helpompi ymmärtää.
- Vihaposti, jota minun on helpoin ymmärtää, on sellainen, kun joku toimenpidetuen varassa sinnittelevä, joka joutuu miettimään, ostaako ruokaa vai lääkkeitä, koska molempiin ei ole rahaa, lähettää minulle postia, että siellä se rouva piispa käy rättipäitä toivottavamassa tervetulleeksi, ja minua ei ole ikinä toivotettu tervetulleeksi mihinkään. Se koskettaa minua, Askola selittää.
Kollegoiden keskuudessa Askola kokee olevansa arvostettu, ainakin oman hiippakuntansa sisällä.
- Niidenkin parissa, joilla on erilaisia mielipiteitä. Ja olen myös pitänyt jonkin verran yhteyksiä heihin, jotka vaikkapa vastustavat ehdottomasti tasa-arvoista avioliittolakia. Olen pyrkinyt pitämään puheyhteyden auki ja käymään keskusteluja kunnioittavassa hengessä.
"Nyt uskallan kuolla"
Tänä vuonna Askola jää eläkkeelle. Sitä, miten hän eläkepäivänsä viettää, ei hän ole ehtinyt edes ajatella.
- Painetaan loppuun asti täysillä, paljon on vielä tehtävää!
Seuraajalleen Askola esittää muutaman toiveen.
- Toivon häneltä rohkeutta ja avarakatseisuutta. Toivon häneltä myös arvovaikuttamisen kykyä.
Kun puolustaa asioita, joista ihmisillä on vahvoja mielipiteitä, on helppo hankkia vihollisia - mutta olla myös monen silmissä se ihminen, joka antaa kasvot rohkeudelle ja oikeudenmukaisuudelle. Kaunista palautetta Askola saakin arkisissakin hetkissä.
- Raitiovaunussa tuntematon ihminen saattaa taputtaa olalle ja sanoa, ettei kuulu kirkkoon, mutta kiva, että sä olet meidän piispa!
Vihaposti ei olekaan koskaan saanut Askolaa ajattelemaan, että hänen olisi kannattanut olla hiljaa mielipiteistään. Jos tarkkoja ollaan, se ei Askolan silmissä ole missään vaiheessa ollut edes vaihtoehto.
- Se ei vastaa minun käsitystäni kristillisyydestä. Koen, että muiden oikeuksia pitää puolustaa.
Erityisen koskettavia palautteita ovat ne, jotka liittyvät seksuaalivähemmistöjen puolustamiseen.
- Vanha ihminen kirjoittaa kansakoulumaisella käsialalla kortin, jossa kertoo, että nyt hän uskaltaa kuolla, kun hänen poikansa ei joudukaan helvettiin, vaikka hän on koko elämänsä sitä pelännyt ja niin uskonut, Askola kertoo.
- Se tekee minut todella onnelliseksi. Se tuo kyyneleet silmiin.
Lue myös: "Mitä homoliitto tarkoittaa?" Lasten vastaukset saavat sydämen sulamaan
Lue myös: Suomen poliisi julkaisi pysäyttävän videon - lapset lukemassa raakaa vihapuhetta