Juhannuskokkoja on poltettu jo satojen vuosien ajan - miksi mökkirannat roihuavat juhannusyönä?
Juhannuskokko on keskikesän juhlan yksi näkyvimmistä symboleista. Kokkoja poltetaan nykyisin koko Suomessa, mutta mistä perinne on saanut alkunsa ja minkä takia mökkirannat roihuavat juhannusyönä?
Juhlatulia on poltettu ympäri Eurooppaa varsinkin kevään juhlapyhien aikoihin. Länsi-Suomessa pääsiäiskokot ovat edelleen yleisiä, mutta juhannuskokot ovat alun perin lähtöisin Itä-Suomesta. Myös rannikkoseudulla ja saaristossa juhannustulia on poltettu satojen vuosien ajan.
Kokkoperinne on saanut alkunsa jo ennen kristinuskoa. Vuoden valoisimpana aikana vietettiin säänjumala Ukon juhlaa. Kokkojen polttamisen uskottiin edistävän viljelykasvien, kotieläinten ja ihmisten hedelmällisyyttä. Kokkojen on lisäksi uskottu torjuvan pahaa.
Tapa on yleistynyt 1800-luvulta lähtien. Vanhin kirjallinen kuvaus juhannustulien polttamisesta on peräisin Turusta vuodelta 1645.
Perinteisesti juhannuskokot pystytettiin kylissä korkeille mäille ja rannoille. Juhannusyönä kyläläiset kokoontuivat kokon ympärille katselemaan, tanssimaan ja viettämään juhannusjuhlaa.
Kokkoperinne on saanut alkunsa jo ennen kristinuskoa. Vuoden valoisimpana aikana vietettiin säänjumala Ukon juhlaa. Kokkojen polttamisen uskottiin edistävän viljelykasvien, kotieläinten ja ihmisten hedelmällisyyttä. Kokkojen on lisäksi uskottu torjuvan pahaa.
Nykypäivänä kokkojen polttaminen on vahva osa juhannusperinnettä. Lukuisissa kylissä järjestetään nykyisinkin yhteinen kokko, jonka liekkejä kokoonnutaan seuraamaan.
Tänäkin vuonna monissa mökkirannoissa roihuaisivat kokot, mikäli säät sallisivat kokon polttamisen. Metsäpalovaroituksen aikaan juhannuskokkojen polttaminen on kielletty, joten muutoin hyvä juhannussää estää juhannustulista nauttimisen.
Lue myös: Rupsutteleva krapulamörkö vai hullu naku-uimari? Katso, mikä on juhannusnimesi
Lue myös: Mitkä kolme sanaa löydät? Paljastaa mitä juhannus tuo tullessaan