Kuva: Janita Mutanen
Vasta jälkikäteen Tarja Halonen tajusi rikkomansa lasikaton - miten kalliolaisnuoresta tuli uranuurtaja?
Haloselle ihmisoikeuksien puolustaminen on ollut tapa elää.
Jokavuotista Helsinki Pridea juhlitaan tänä vuonna teemalla Riemu ja kapina. Tämän vuoden tapahtuman suojelijana toimii presidentti Tarja Halonen, joka on koko vuosikymmenten mittaisen uransa aikana tehnyt töitä ihmisoikeuksien ja erityisesti vähemmistöjen oikeuksien puolesta.
Moneen muuhun valtioon verrattuna Suomessa monia tärkeitä etappeja on ihmisoikeuksien saralla jo saavutettu, mutta Halonen uskoo, että Pridea tarvitaan aina tulevaisuudessakin. Ihmisoikeustyölle ei ole tiettyä maalia, jonka jälkeen voisi todeta työn olevan tehty. Jo saavutettuja oikeuksia ylläpidetään nyt ja tulevaisuudessa.
- Pride on kuin kaikki muukin ihmisen hyvinvointi. Se ei ole yksi maali, johon tullaan paremman tai huonomman, pidemmän tai lyhyemmän kamppailun jälkeen. Se on prosessi, jota täytyy pitää hengissä koko ajan, Halonen luonnehtii Voice.fi:n haastattelussa.
Koko Halosen haastattelun voit kuunnella alta tai Podplaysta.
Tänä vuonna 80 vuotta täyttävä Halonen on edelleen aktiivisesti mukana ihmisoikeustyössä. Matkan varrella on saavutettu monia erävoittoja, mutta koettu lukuisia takaiskujakin, myös jo saavutetuissa oikeuksissa. Halonen toteaa, että esimerkiksi seksuaalivähemmistöjen oikeuksia on kehitetty nyt puoli vuosisataa ja tehtävää riittää yhä. Silti samojen asioiden puolesta on täytynyt löytää tarmoa taistella yhä uudelleen. Halonen kertoo tukeutuneensa kovissa paikoissa muun muassa huumoriin ja samanhenkisiin ystäviin ympärillä.
- Ei sillä huumorintajulla ratkaista näitä ongelmia, mutta kyllä se hengissä pitää, Halonen naurahtaa.
Halonen kertoo nähneensä myös paljon yhteiskunnallista muutosta tavoittelevia nuoria, jotka kokevat suunnatonta ahdistusta maailmantilanteesta. Urallaan hän on kuitenkin oivaltanut, että maailmaa voi olla mukana parantamassa, vaikka ei koko ajan tuntisi valtavaa ahdistusta tai maailmantuskaa. Tekemästään hyvästä on täysi lupa myös nauttia.
- Olen ollut useissa keskustelutilaisuuksissa, joissa nuoret hyvää tarkoittavat ihmiset sanovat, että heillä on niin paha olo. Joudun aina sanomaan, että ei sinusta tule yhtään sen huonompi maailmanparantaja, vaikka sulla olisi hyväkin olo aina välillä, Halonen muistuttaa.
Ei minä vaan me
Halonen on ollut urallaan monella tapaa ensimmäinen ja uranuurtaja. Hän oli Suomessa ensimmäinen naispuolinen ulkoministeri sekä poliittisesti valittu oikeusministeri ja lopulta tasavallan presidentti. Kokonainen sukupolvi tyttöjä sai kasvaa Halosen esimerkistä siinä ajatusmaailmassa, että tytöistä voi tulla mitä tahansa - vaikka jopa tasavallan presidentti. Esimerkin voima on tunnetusti valtava, siksi eri vähemmistöjenkin olisi tärkeää olla laajasti esillä ja edustettuina kaikkialla. Kun Halonen nyt muistelee tuota aikaa, hän kertoo tajunneensa itsekin vasta jälkeenpäin, millaisen lasikaton tuli rikkoneeksi.
Halonen ei kuitenkaan haluaisi olla ainut. Hänestä lasikaton rikkoja tarvitsee aina peräänsä muita, jotka tulevat samasta katossa olevasta reiästä läpi, jotta ilmiöstä tulee yhteiskunnassa normi. Edelleenkin Halonen oli lähes 25 vuoden jälkeen viimeisin naispuolinen ulkoministeri, kunnes Elina Valtonen nousi tehtävään tämän kevään vaalien myötä.
- En ole koskaan ottanut sitä tietoisena lasikaton rikkomisena, mutta sitten todennut, että taisi mennä lasikatto. Pidän hyvin tärkeänä, että siitä tulleesta reiästä pitää myös muiden tulla. Yhteiskuntaa muuttaa suuremmalti vasta se, kun siitä tulee tavallinen normi, että näin voi tapahtua, Halonen sanoo.
(kuva: Janita Mutanen)
Halonen kasvoi nuoruutensa Helsingin Kalliossa. Tutuissa maisemissa ollaan siis edelleen, kun Halonen istuu nyt haastateltavana toimistollaan Hakaniemessä. Poliittisen uransa hän aloitti jo 1970-luvun alussa liittyessään SDP:n jäseneksi. Haloselle tahto taistella oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvon puolesta on kehittynyt jo lapsesta saakka. Vanhemmat ja isovanhemmat näyttivät esimerkillään, että täytyy vain itsensä sijaan puhua meistä kaikista.
- Oli itsestään selvää, että ei saa sanoa minä, pitää sanoa me. Ja ei saanut surkutella. Aina kun valitimme jostain, äiti sanoi meille, että mitä olet tehnyt asian korjaamiseksi. Jälkeenpäin se tuntuu aika ihanteelliselta.
Halonen näkee lopputuloksen poliitikkona luonnollisena jatkumona, jossa ei ole ollut mitään sen suurempaa dramatiikkaa. Toive tasa-arvosta vain eli ja seurasi hänen mukanaan.
- Se on tapa elää, ei siinä sen kummempaa ole. Ei sitä kannata dramatisoida, Halonen toteaa.
Podplaysta voit kuunnella koko Halosen haastattelun, jossa hän kertoo myös muun muassa, millaisen vastaanoton sai ensimmäisenä naispuolisena tasavallan presidenttinä.
Lue myös: Tarja Halonen on tämän vuoden Helsinki Priden suojelija: "Maailmaa on onnistuttu muuttamaan"
Lue myös: Helsinki Pride ei tee yhteistyötä kokoomuksen ja keskustan kanssa - päätöksestä syntyi kohu
Voice.fi, Radio Nova, Iskelmä ja Podplay kuuluvat Bauer Mediaan. Bauer Media on Helsinki Priden pääyhteistyökumppani. Helsinki Pridea juhlitaan lauantaina 1. heinäkuuta.
