Kuva: Shutterstock
Hävikkiruoka on myös muuta kuin parasta ennen -tuotteita - miksi poistoeriä tulee?
Tänään on startannut valtakunnallinen hävikkiviikko. Kotitalouksissa ruokahävikin määrää voi vähentää hyvällä suunnitelmallisuudella ja ruuan pakastamisella.
Suomessa kotitaloudet heittävät vuosittain ruokaa roskiin 120-160 miljoonaa kiloa. Henkilöä kohden luku on 20-25 kiloa, joka vastaa noin sadan euron arvoista summaa. Lähes joka kymmenes peruna, leipäpala ja hedelmä päätyy roskakoriin. Hävikkiruokaa myyvän Fiksuruoka.fi-yrityksen toimitusjohtaja Juhani Järvensivu kertoo Voice.fi-sivuston haastattelussa, että kotitaloudet ovatkin isoin yksittäinen ruokahävikin aiheuttaja Suomessa.
Järvensivun mukaan suomalaisten tietoisuus ruokahävikistä ja sen vähentämisestä on kuitenkin lisääntynyt viime vuosien aikana paljon. Konkreettisissa luvuissa tämä ei kuitenkaan vielä näy samalla tasolla.
- Jos lukuja katsoo, valitettavasti ruokahävikki ei ole juurikaan pienentynyt tänä aikana. Esimerkkinä jos katsoo päivittäistavarakaupan ruokahävikkilukuja Suomessa, se on pysynyt samana käytännössä viimeiset viisi vuotta, vaikka kuinka on yritetty hävikkiä vähentää, Järvensivu kertoo.
- Ennustaminen on äärimmäisen vaikeaa. Pitäisi pystyä ennustamaan, miten paljon mitäkin tuotetta menee, jotta tuotteita olisi aina oikea määrä eri vaiheissa toimitusketjua, hän jatkaa.
Kaksi tehokasta keinoa ruokahävikin vähentämiseen
Järvensivu muistuttaa kahdesta tärkeästä seikasta, joiden myötä jokainen pystyy vähentämään omassa kotitaloudessaan syntyvän ruokahävikin määrää; suunnitelmallisuus ja pakastaminen.
- Suunnitelmallisuus on kaiken a ja o. Mieti etukäteen, mitä tuotteita tarvitset, ennen kuin lähdet kauppaan tai tilaat verkkokaupasta. Heräteostokset vähenevät, kun muistaa, mitä kotona jo on. Myös tuotteiden pakastaminen on tosi konkreettinen ja helppo vinkki.
- Suunnitelmallisuudestahan se lähtee. Konkreettinen tapa vähentää ruokahävikkiä on myös tilata hävikkiruokaa verkkokaupasta, Järvensivu lisää.
Hävikkiruokatrendin kasvaessa myös ihmisten mielikuvat hävikkiin joutuneista tuotteista ovat parantuneet. Järvensivu kertoo, ettei törmää ruuan laatua kyseenalaistaviin kommentteihin työssään enää ollenkaan.
- Toiminnan alussa saattoi tulla kysymyksiä, mutta ei tuollaista ole tullut enää pariin vuoteen juuri ollenkaan.
Käsite hävikkiruoka kattaa allensa myös paljon muita, kuin pian ”parasta ennen” -päiväyksensä kohtaavia tuotteita.
- Meidänkin kaupassamme useimmat tuotteista ovat pitkällä päiväyksellä, useampia kuukausia. Se johtuu juuri siitä, että on paljon muitakin syitä, miksi poistoeriä tulee, Järvensivu aloittaa.
- On poistuvia tuotteita, vaihtuvia pakkauksia, ylivarastoa, kysyntäennustevirheet… Syitä on valtavasti. Toki yleisin syy on se, että parasta ennen päiväys on tulossa pian. Myymissämme kuivaelintarvikkeissa aika on silti usein useampi kuukausi siinä vaiheessa, kun tuotteet tulevat meille.
Viimeisen käyttöpäivän tuotteita yritys ei myy lainkaan. Sen sijaan lämpimässä säilyvät säilyke- ja kuivaruuat, juomat, herkut, terveystuotteet, keittiötarvikkeet sekä pesuaineet ovat hävikin vähentäjien suosikkeja.
Kuivaelintarvikkeiden tarkka hyödyntäminen onkin yksi helpoimmista keinoista pienentää ruokahävikin syntyä.
- Parasta ennen päiväys on valmistajan lupaus siitä, että tuote on hajultaan ja maultaan samassa kunnossa kuin valmistuspäivänä. Päiväys on varsinkin kuivaelintarvikkeissa tosi pitkä, pari kolme vuotta. Jos päiväys on valmistushetkellä lyöty vaikka kolmen vuoden päähän, ei käytännössä ole mitään merkitystä, käytetäänkö tuote kuukautta ennen tai jälkeen sen päivämäärän, Järvensivu muistuttaa.
- Voisi yleistää, että aika lailla kaikkia kuivaelintarvikkeita voi parasta ennen -päiväyksenkin jälkeen turvallisesti käyttää. Totta kai kannattaa aina ensin haistaa ja maistaa, että vaikuttaa hyvältä.
Lyhytkin kokeilu lisää tietoisuutta
Syyskuussa on vietetty Kuluttajalehden järjestämää valtakunnallista hävikkiruokaviikkoa. Itseään voi haastaa teeman hengessä milloin tahansa, ja jo lyhytkin kokeilu voi olla opettavainen kokemus.
- Ensinnäkin se, että tekee tuollaisen teon, että elää päivän tai pari hävikkiruualla, pistää miettimään ruokahävikin merkitystä ja sen aiheen tärkeyttä, syyskuussa itsekin hävikkiviikkoa viettänyt Järvensivu kertoo.
- Se, että yrittäisi elää jatkuvasti hävikillä, ei ole sellainen ratkaisu mitä yritämme ihmisille antaa. Se ei ole perimmäinen tarkoitus vaan enemmän se, että ihmiset ajattelisivat asiaa ja puuhaisivat aiheen ympärillä, jotta tämä näkyisi sitten omissa valinnoissa ja toiminnassa siitä eteenpäinkin, hän tiivistää.
Lue myös: Tussiniksin avulla voit helposti vähentää ruokahävikkiä - ota haltuun jo tänään
Lue myös: Neljä helppoa tapaa ottaa kasvisruokavalio haltuun mausta tinkimättä - kokeile jo tänään!
Lue myös: Addiktoivimmat ruoat listattiin - löytyykö oma suosikkisi listalta?
Juttu on julkaistu alun perin 18.9.2020.
Lähde: Hävikkiviikko
