Kuva: Mikko Räsänen
Frederik härskistä imagostaan: Levy-yhtiö pakotti tunkemaan housuihin wc-paperirullan!
Laulaja Frederik kohtasi sinivalkoisen äänen nuoruudessaan usein saman lauluopettajan ovella.
Frederik sai artistiuralleen pettämättömän mediakoulutuksen, mies työskenteli nimittäin vuodesta 1966 lähtien perustamassaan Stump-nuorisolehdessä, jossa sai metsästään kiinnostavia juttuja ja villejä otsikoita aikalaisista supertähdistä, kuten Dannysta, Irwin Goodmanista ja Kirkasta.
Harva tiesi sitä silloin, mutta Reetu kävi toimittaja-aikoinaan laulutunneilla kehittääkseen ääntään. Tuolloin mies oli mukana Roosters-yhtyeessä, jonka levy oli listoilla samaan aikaan kun hän tienasi vielä leipänsä lehtijutuilla. Hän päätyi nuoruusvuosinaan hämmentävään tilanteeseen Katri Helenan kanssa.
- Kävin silloin laulutunneilla samalla laulunopettajalla kuin Katri Helena. Katri Helena ihmetteli huuli pyöreänä, että mitä ihmettä tuo toimittaja tekee täällä. Hän luuli minun kyttäävän häntä! Kertoo Reetu Iskelmälle.
- Todellisuudessa kävin vain laulamassa, koska siihen aikaan ei voinut oikein treenata missään. Karaokeakaan ei ollut, joten ainoa mahdollisuus olivat klassiset laulutunnit. Myöhemmin kuin Katrin kanssa lensimme lentokoneella Oulusta ja kysyin häneltä, että muistaako hän niitä laulutunteja oopperalaulajatar Ester Raskin kanssa. Tuntimme olivat sattumalta aina peräkkäin. Hän todellakin muisti, koska luuli, että olin hänen perässään siellä.
Frederikin mukaan siirtymä toimittajauralta laulamiseen ei ollut helppo, koska alussa hänestä ei tehty lehtijuttuja sen vuoksi, että toimittajakollegat tunsivat hänet entuudestaan.
"Minusta haluttiin tehdä kovis"
Frederikin legenda sai alkunsa Fazer-levy-yhtiön järjestämän koelaulutilaisuuden kautta. Siellä oli kerrallaan omaa kappalettaan esittämässä parisenkymmentä nuorta.
- En muista kenen biisiä edes lauloin. Noita tilaisuuksia oli kerran kuukaudessa, eikä kukaan nuorista tuntenut toisiaan. Minulle tulikin yhtäkkiä kutsu tulla paikan päälle ja sain levytyssopimuksen Fazerille. Ensimmäinen kappaleeni Nyt tai ei koskaan nousi heti Yleisradion lista -ohjelmalle, jota piti silloin Matti Paalosmaa, muistelee Reetu.
- Levy-yhtiö keksi härskin imagon, koska heillä ei ollut tällaista urheilullista miestyyppiä. Kaikki heidän artistinsa olivat tango- ja schlager -laulajia. He tarvitsivat tällaisen tuhman linjan laulajan. He tekivät minusta Reetun. Minulle puettiin nahkatakki päälle ja tungettiin wc-paperirulla housuun ja iskettiin stiletti käteen.
Sysimetsällä oli ollut rankka lapsuus, joka oli kovettanut ja tehnyt vahvaksi. Ei ollut tuulesta temmattua brändätä Frederikiä katujen kaiken nähneeksi kundiksi.
- Minusta haluttiin tehdä kovis. Olin tietenkin asunut Helsingissä koko ikäni ja nujakoinut kadulla. Tavallaan imago sopi elämäntarinaani ja nuoruuteeni. Tanskan kuninkaalta napattiin minulle Frederik-nimi ja siitä se ura sitten urkeni.
Laulu-ura lähti laajemmin käyntiin vuoden 1970 Syksyn sävel -kilpailun kautta. Frederik esitti televisiossa kaksi kappaletta Lähellä mutta silti kaukana ja Harva meistä on rautaa, joista jälkimmäinen kasvoi ikivihreäksi hitiksi.
- Kappaleen nimi ei ollut tuolloin Harva meistä on rautaa, vaan Jos jotain yrittää. TV-julkisuus toi niin paljon keikkaa, että piti lopettaa kaikki muut hommat. Lähdin polkemaan Suomea ristiin rastiin. Tein monta levyä sen aikaiselle Fazer-levy-yhtiölle. Huvittavaa oli, että kultalevyrajaa nostettiin koko ajan ylöspäin. Aina kun olin saavuttamassa sen, raja nousi ja kesti pitkään ennen kuin sain ensimmäisen kultalevyni.
Ensimmäinen kultalevy tuli vasta vuonna 1979 julkaistusta levystä Tsingis Khan, joka oli Reetun seitsemäs albumi.
- Tein monia keskinkertaisia hittejä, mutta silloin kun Fazer jakoi minulle kultalevyn, tunsin saavuttaneeni jotain isoa. Raja oli silloin 25 000 kappaletta. Tein Fazerille siinä viiden vuoden aikana useamman kultalevyn putkeen.
"Aloin itkemään, kun Daa-da, daa-da meni Sammy Babitzinille"
Frederikille tarjottiin esitettäväksi monia kappaleita, joista tuli myöhemmin hittejä. Yksi niistä oli Daa da, daa da, jonka levy-yhtiön pomo Toivo Kärki hylkäsi, vaikka Reetu oli varma, että siitä tulisi kova hitti.
- Hänen mielestään hiki haisi pahalle, eikä hän pitänyt kappaleen sanoituksesta, jossa lauletaan "hiki pintaan täytyy saada". Aloin suurin piirtein itkemään, kun Kärki heitti kappaleen pois. Ja niin kävi, että se päätyi sitten Sammy Babitzinille ja loppu on historiaa.
- Silloin petyin kovasti. Haistoin hittiaineksen ja se oli selvä asia. Kappale lähtikin nousemaan kuin raketti ja Sammy sai siitä ison hitin. En kuitenkaan ollut siinä kohtaa hänelle vihainen, koska levy-yhtiö määräsi, mitä tehdään. Kappale koitui kuitenkin lopulta Sammyn kohtaloksi.
Miehen ura ei ole siltikään jäänyt hittiköyhäksi, vaan kansan rakastamia kappaleita riittää. On Markkinarako, Miesstrippari, Titanic, Rio, Kolmekymppinen, Linda Linda, Sheikki Ali Hassan, Missä on jatkot? ja esimerkiksi Gran Canaria.
"Rahaa tuli ovista ja ikkunoista!"
Frederikin uran käännekohdaksi muodostui vuosi 1983, jolloin hän perusti oman Reetu Records -levy-yhtiön.
- Haistoin selvästi, että suuri ja kaunis Fazer vie rahani, eikä minulle jää mitään vanhuudenpäiville, kertoo mies pilke silmäkulmassa.
- Minulla oli niin huono sopimus heidän kanssaan. Sain 30 penniä LP-levyltä. Niitä olisi pitänyt myydä 300 000 kapaletta, että olisin saanut kunnon tilin. Sain vuodessa muutaman tonnin, josta maksettiin verot pois. En elänyt niillä rahoilla, piti painaa vastapainoksi keikoilla tukka putkella.
Levy-yhtiö päästi pitkin hampain artistinsa lähtemään. Frederikin omasta levy-yhtiöstä julkaistu ensimmäinen Roadstar-levy myi parissa viikossa 58 000 kappaletta.
- Rahaa tuli ovista ja ikkunoista, täytyy myöntää! Urani lähti levymyynnin kannalta hyvin käyntiin ja päätös oli jättipaukku firmalle. Se tuntui varmasti vähän samalta kuin Cheekistä ensimmäisten jäähallikeikkojen jälkeen, meni lujaa. Tein töitä 368 päivää vuodessa, yli keikka per päivä monta vuotta, muistelee artisti.
- Nykyään tämä on ihan normaalia tehdä omia levyjään ja artistit perustavat omia levy-yhtiöitään. Matti ja Teppo ovat esimerkiksi tehneet pitkään omia levyjään.
"Nuoret artistit ovat viisaampia raha-asioissaan"
Frederikiä kehutaan nykyisin taitavaksi rahankäyttäjäksi. Tämä oppi on tullut miehelle kantapään kautta.
- Tulojen yhtäkkinen kasvu on monille nuorille artisteille haaste - minun nuoruudessani kaikki pistettiin kurkusta alas. Olen sanonut pitkään nuoremmille, että laittakaa ihmeessä ainakin puolet säästöön tai sijoittakaa sijoitusasuntoon tai ostakaa osakkeita. Moni on niin tehnytkin - Apulannalla ja Elastisella on iso osakesalkku, kertoo mies.
- Onneksi nykyajan nuoret ovat viisaampia - he tietävät, ettei mikään jatku ikuisesti. Voi tulla sairaus tai ajat kolarin. Mitä tahansa voi tapahtua. On kamalaa olla vanha ja sellaisessa tilanteessa, ettei mitään ole säästössä. Muusikoilla ei ole eläkettä, yrittäjä voi maksaa yrittäjäeläkettä. Yrittäjän eläkettä pitäisi maksaa todella suurta summaa, että siitä jää jotain käteen vanhuuden päiville.
Reetulla onkin viesti jokaiselle menestyjälle - älä pistä kaikkea rahaa haisemaan. Miehen mukaan moni nuori artisti onkin asian tajunnut. Hän kehuu Apulannan ja Elastisen ohella Cheekin ja Jari Sillanpään rahantajua.
- Onhan Elastisella ja Cheekillä uudet Mersut, eikä siinä mitään, mutta silti he ovat miettineet tulevaisuuttaankin.
