Juha Torvinen vakavana: "Jos elämämme olisi ollut pelkkää Eppu Normaalia, olisimme jo arkussa"
EPUT-elokuvassa tullaan näkemään historiallinen ja humoristinen katsaus suomirockin suuren bändin taipaleeseen. Kitaristi Juha Torvinen kertoi aikaisemmin pelkäävänsä, että yhtye saattaa hajota, kun bändin jäsenet näkevät toistensa todelliset mielipiteet elokuvan kommenteista. Hän voi nyt huokaista helpotuksesta, koska yhtye on edelleen kasassa.
- Olen nähnyt elokuvaversion kahteen kertaan, eikä bändi hajonnut. Yllättävän siististi olemme toisiamme käsitelleet. Leikkaushuoneen lattialla on 150 tuntia haastatteluita. Se on ohjaajan ja leikkaajan käsissä, mitä lopullisessa versiossa on. He ovat varmasti valinneet sellaisia pätkiä, jotka vievät tarinaa eteenpäin, kertoo Torvinen Iskelmän haastattelussa.
Yhtye viettää tänä vuonna 40-vuotisjuhlaansa. Olisiko Torvinen voinut uskoa bändiuransa alussa, että soitto jatkuisi näinkin pitkään?
- Ei tietenkään. Silloin kun aloitimme, tällaista maailmaa ei ollut edes olemassa, että rockia soitetaan tässä iässä, ja että yhtyeet ovat näin pitkään kasassa. Koko maailmassa ei ollut sellaisia esimerkkejä. Se on tullut tässä osittain meidänkin mukana, että tämä on ylipäätään mahdollista tehdä tätä näin pitkään. Ulkomailla on meitäkin vanhempia ihmisiä rockia soittamassa. Sitä ei olisi voinut kuvitella silloin, eikä edes 80-luvulla, että uramme kestää näin pitkään, toteaa mies.
"Otimme rokkielämästä ilon irti"
Elokuvassa näytetään julkisuuden kääntöpuolesta ja villistä 1980-luvusta, jolloin bändillä oli poikien kesken hauskaa vähän liiankin kanssa. Siinä ei säästellä menneisyyden tarinoista, vaan yhtyeen jäsenet myöntävät, että aikoinaan on tullut sekoiltua viinan ja tyttöjen kanssa.
- Se oli nimenomaan sitä poikien raikulimeininkiä - myös. Tehtiin silloin muutakin, muun muassa muutama levy ja iso määrä keikkoja. Otimme rokkielämästä niin kauan ilon irti kuin siitä ilon irti sai. Kaikki tehtiin, mitä ei saanut tehdä. Jälkikäteen mietittyä tuli tehtyä asioita, joista ei nyt ole ylpeä, mutta ei ainakaan tarvitse vanhemmiten miettiä, että jäi jostain paitsi, tokaisee rokkari.
Jos 1980-luku oli bändille sekoilun aikaa, ja 1990-luku meni taiteellisessa jumituksessa, niin 2000-lukua edettäessä bändin saattoi huomata jo aikuistuneen. Voiko näin sanoa? Torvinen nauraa ajatukselle.
- Itse kullekin alkoi tulemaan perhettä, muuttaahan se, miten asioihin suhtautuu. Elämme kuitenkin suurimmaksi osaksi tavallista elämää. Onhan Eppu Normaali iso osa elämää, mutta se on vain osa sitä. On hyvä, että on jotain muutakin. Jos elämämme olisi ollut pelkkää Eppu Normaalia, olisimme arkussa kaikki, sanoo mies painokkaasti.
EPUT-elokuva nähdään valkokankaalla 2. joulukuuta.
Lue myös: Ecuadorin oudoin baari: soittaa Eppu Normaalia, vaikka kukaan ei ymmärrä sanoja