Samuli Putrolle Zen Cafén suurinta hittiä ei ole olemassa: 'En kuullut muuta kuin epäonnistumisen'
Vuonna 2003 levy-yhtiö toivoi Zen Cafélta kokoelmalevyä. Viisi albumia julkaissut yhtye ei ollut aiemmin ollut ajatuksesta innoissaan, mutta tällä kertaa ajankohta vaikutti sopivalta - koko bändi oli poikki viimeisimmän albumin jäljiltä, Samuli Putro kertoo Janita Virtasen kirjoittamassa tuoreessa Suuret sanat -kirjassa (Bazar). Kokoelmalevylle toivottiin kuitenkin kahta julkaisematonta bonusbiisiä, joten Putro sai tilaustyön. Laulaja-lauluntekijä kuvailee toimeksiannon tuntuneen vastentahtoiselta, sillä se tuli ulkoapäin ja työhön piti ryhtyä heti.
Ensi syntyi Tavallaan jokainen on surullinen. Putro uskoi kappaleeseen. Seuraavaksi alkoi syntyä Piha ilman sadettajaa. Putro teki kappaletta kuumana ja kuivana kesänä katsellen keittiönsä ikkunasta suurelle ja hoitamattomalle pihalle. Samassa talossa asui neljä perhettä, ja tänä kesänä nurmikon kastelu ja ajaminen olivat Putron vastuulla.
- Logiikkani oli, että jos en kastele nurmikkoa, se ei kasva, enkä tällöin joudu myöskään ajamaan sitä. Tämän seurauksena nurmikko oli täysin palanut. Kirjoittaminen eteni nopeasti, sillä sanoituksen koko kuvasto näkyi konkreettisesti edessäni. Tyhjän kaivon ja palaneen nurmikon yhdistäminen laulun minähenkilön ajatukseen siitä, ettei olemassa oleva toinen ihminen enää haluaisikaan olla hänen kanssaan, ei ollut kovin vaikea yhtälö, Putro kertoo kirjassa.
Koko bändi piti Tavallaan jokainen on surullinen -kappaletta parempana. Levy-yhtiössä hyväksyttiin molemmat kappaleet. Yleisradio teki samoihin aikoihin dokumenttia biisien synnystä ja seurasi bändin treenejä ja äänityksiä. Bändissä pohdittiin, kehtaavatko he edes soittaa Piha ilman sadettajaa -kappaletta kameroiden edessä. He päättivät kuitenkin hioa sovitusta. Levy-yhtiöstä tuli täystyrmäys: sovitus pilasi kappaleen, eikä sitä tultaisi julkaisemaan sellaisena. Sen sijaan toivottiin kappaleeseen enemmän Yön Rakkaus on lumivalkoinen -hitin henkistä sovitusta.
Bändissä oltiin pettyneitä, mutta silti he totesivat yhteistuumin, että he päättävät sovituksistaan itse. Vaiheiden jälkeen sovitus jäi lopulta sellaiseksi, kuin se oli alun perin tehtykin.
Piha ilman sadettajaa julkaistiin lokakuussa 2003 ja siitä tuli bändin suurin hitti.
- Vaikka biisi lopulta onnistui hyvin, koko bändille oli jo ehtinyt jäädä fiilis, että tyrimme sen. En kuullut siinä muuta kuin sen epäonnistumisen. Päätimme unohtaa koko levyversion ja teimme biisistä keikkasettiin akustisen version, jonka varastimme suoraan PJ Harveyn "C'mon Billy" -kappaleesta, Putro kertoo.
Hän kertoo, että biisiä ei ole hänelle oikeastaan olemassa. Viimeksi hän on soittanut sitä Zen Cafén viimeisellä keikalla vuonna 2007. Putro ei ole kuunnellut sitä sen jälkeen myöskään kertaakaan kokonaan. Biisin suosio on jäänyt miehelle mysteeriksi.
- Kun radiot alkoivat paukuttaa biisiä tehosoitolla, volyymi oli valtava. Koko Suomi kuuli sen. Ei tarvinnut edes kuunnella radiota. Siihen törmäsi kaikkialla. Julkaisija möi kokoelma-levyjä kuin leipää, ja hetken ajan olimme maan isoin yhtye. Ja vihdoin lomalla, Putro muistelee.
Lue myös: Tunnetko suomalaisten hittien sanat? Tee testi ja selvitä, oletko todellinen biisitietäjä!