Kuva: SHUTTERSTOCK
"Pride vahvistaa meidän kaikkien perusoikeuksia" - mikä on Pride ja mihin sitä tarvitaan?
Pride on mielenosoitus ihmisoikeuksien puolesta. Eivätkä ihmisoikeudet ole mielipideasia.
Sateenkaariliput ovat jälleen nostettu salkoon liehumaan. Monille kirjavin värein koristeltu lippu tuo mieleen Pride-sanan, mutta mitä se oikein tarkoittaa?
Pride on yksinkertaistettuna mielenosoitus ihmisoikeuksien puolesta. Sen tavoitteena on vahvistaa seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien ihmisoikeuksia. Eivätkä ihmisoikeudet ole mielipideasia.
Perus- ja ihmisoikeudet ovat perustavanlaatuisia, kaikille ihmisille yhdenvertaisesti kuuluvia oikeuksia. Jokaisen perusoikeudet ovat turvattu Suomen perustuslaissa. Ihmisoikeudet on puolestaan turvattu kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa.
Priden tarkoitus on myös lisätä tietoa seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien eli sateenkaari-ihmisiä koskettavista asioista. Tieto lisää erilaisuuden ymmärrystä ja ymmärrys taas hyväksyntää.
Voit kuunnella koko haastattelun alta sekä Podplaysta.
Pride-viikko huipentuu kulkueeseen
Helsinki Pride -viikkoa vietetään 26.6.–2.7. Viikon teemana on tänä vuonna riemu ja kapina. Helsinki Pride -yhteisön puheenjohtaja Senni Moilanen selventää kapinan olevan muistutus, ettei Pride ole vain iloa ja juhlaa. Pride on muistutus ihmisoikeuksien puolustamisesta. Muistutus yhteiskuntamme syrjivistä ja sortavista rakenteista, jotka kohdistuvat sateenkaari-ihmisiin.
– Helsinki Pride on Suomen suurin ihmisoikeustapahtuma. Pride oli alkujaan ja on edelleen mielenosoitus, vaikka se on laajentunut myös muuksi tapahtumakokonaisuudeksi. Nykyään Pride-viikolla on paljon kulttuuria, taidetta, ohjelmaa lapsille, nuorille sekä senioreille, asiakeskusteluja ja myös juhlia, kertoo Senni Moilanen.
Pride-viikko huipentuu lauantaina 1.7. kulkueeseen ja puistojuhlaan. Kulkueen kokoontuminen alkaa Senaatintorilla klo 11. Moilanen toivottaa kulkueeseen tervetulleeksi kaikki, jotka ajavat sateenkaari-ihmisten oikeuksia.
– Pride koskettaa koko yhteiskuntaa. Aina kun puhutaan ihmisoikeuksista ja niiden toteutumisesta, se koskettaa meitä kaikkia. Erityisenä kohderyhmänä Pride-viikossa on sateenkaari-ihmiset.
Kuvassa Helsinki Pride -yhteisön puheenjohtaja Senni Moilanen. Jos kuva ei näy, katso se täältä.
Moilanen sanoo Pride-kulkueen päätavoitteen olevan muistuttaminen ihmisoikeuksista, joita sateenkaari-ihmisiltä vielä puuttuu. Muistutus on suunnattu koko yhteiskunnalle, mutta erityisesti poliittisille päättäjille.
– Esimerkiksi intersukupuolisten* lasten oikeuksia ei ole vielä korjattu täällä Suomessa.
*Intersukupuolisuus tarkoittaa sitä, ettei kehon synnynnäiset sukupuolitetut piirteet, kuten kromosomit, sukuelimet tai hormonitoiminta ole yksiselitteisesti nais- tai miestyyppiset. Eli intersukupuolisen lapsen keho ei mahdu tyypillisiin määritelmiin siitä, millainen tytön tai pojan kehon tulisi olla. Intersukupuolisuus on synnynnäistä, mutta se ei välttämättä ole heti syntymän jälkeen silmin havaittavissa.
– Translasten ja -nuorten* oikeuksissa on vielä tekemistä. Niitä ei korjattu viime talvena, kun korjattiin translakia ihmisoikeusmyönteisemmäksi.
* Transsukupuolinen on ihminen, jolla on voimakas sukupuoliristiriita. Sukupuoliristiriita tarkoittaa, että ihmisen sukupuoli-identiteetti eli tunne siitä, mitä sukupuolta on sisäisesti, on ristiriidassa hänen syntymässä määritetyn sukupuolensa kanssa. Kokemukset sukupuoliristiriidasta ovat yksilöllisiä.
– Meillä on viime aikoina käyty keskustelua eheytyshoitojen kieltämisestä ja siitä on tulossa taas kansalaisaloite eduskuntaan*.
*Kansalaisaloitteen eheytyshoitojen kieltämiseksi tavoittelee hoitojen kieltämistä, jotka tähtäävät seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen niin kutsuttuun ”eheyttämiseen” eli muuttamiseen cis-sukupuolisiksi heteroiksi.
Pride koskettaa meitä kaikkia
Usein Pride-viikolla kuulee hämmennystä siitä, miksi Prideen liittyvät asiat tarvitsevat suurta näkyvyyttä. ”Eihän Pride-asiat kosketa minua, joten miksi niiden pitää näkyä myös minun katukuvassa?” -kommentti on tuttu sosiaalisen median keskustelupalstoilta.
Vastaus on yksinkertainen: ihmisoikeudet. Kun kyse on ihmisoikeuksien parantamisesta, se koskettaa koko yhteiskuntaa.
– Pride vahvistaa meidän kaikkien perusoikeuksia. Ihmisoikeuksien turvaaminen takaa niitä ihan kaikille – myös niille, joita yksittäiset lainsäädännölliset asiat eivät esimerkiksi tällä hetkellä kosketa.
On myös tärkeä muistaa, ettei sateenkaari-ihmisten oikeuksien kohentuminen ole keneltäkään pois. Jos Suomessa toisen ihmisoikeudet toteutuvat, ne eivät heikkene toisella.
Jos kuva ei näy, katso se täältä.
Hyvinvointi- ja terveyserot ovat sateenkaarilapsilla ja -nuorilla enemmistönuoriin verrattuna merkittävät
Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kohdistuva häirintä ja vihapuhe* ovat lisääntyneet. Vihapuheen vaikutukset ovat kiistatta vakavia. Huolta aiheuttaa erityisesti vihapuheen ja häirinnän vaikutus lapsiin ja nuoriin.
* Vihapuhe on viestintää, joka levittää tai lietsoo vihaa yhtä ihmistä tai ihmisryhmää vastaan. Viestintä voi olla puhetta, mutta se voi olla myös esimerkiksi eleitä, kirjoituksia, kuvia, symboleja, musiikkia, piirroksia ja elokuvia. Osa vihapuheesta on rangaistavaa. Se tarkoittaa, että Suomen rikoslaki kieltää sen. Jokaisella on sananvapaus, mutta sananvapaudella on rajat. Sananvapauteen ei kuulu, että voi loukata muiden ihmisten oikeuksia.
Mistä tämä viha sateenkaari-ihmisiä kohtaan kumpuaa? Miksi ihmisoikeuksien ei koeta kuuluvan kaikille?
Pelko. Siihen sanaan Moilanen tiivistää vihan juurisyyt. Pelko erilaisuutta kohtaan ja ymmärryksen puute moninaisuudesta.
– Olemme huomanneet, että mitä enemmän ihminen saa tietoa, sitä enemmän lisääntyy ymmärrys. Kun saamme kasvoja niille ihmisille, joiden oikeuksista ja asioista puhumme, ihmisissä herää enemmän empatiaa ja ymmärrystä. Näin asia konkretisoituu ja heidän on helpompi lähestyä sitä. Ei ole enää vain monimutkainen lainsäädännöllinen asia, joiden vaikutuksia ei välttämättä ymmärretä.
Tilanteen ongelmallisuutta todistaa myös Kouluterveyskyselyn uusimmat tulokset. Sen mukaan Cispojista* 18% ja 54 % cistytöistä on ollut huolissaan mielialastaan, kun taas transfeminiinisistä nuorista 49 % ja transmaskuliineista jopa 81 %. Myös ahdistuneisuudessa ja masennusoireilussa transmaskuliineilla on valtava ero verrattuna muihin nuoriin.
*Sanaa cis käytetään kuvaamaan sitä, että henkilön sukupuoli-identiteetti ja sukupuolen ilmaisu ovat hänelle syntymässä määritellyn sukupuolen ja siihen kulttuurissa yleensä liitettyjen odotusten mukaiset. Suurin osa ihmisistä on cissukupuolisia.
– Nämä kaikki asiat ovat esimerkkejä siitä, että meillä on paljon tekemistä kaikilla yhteiskunnan saroilla. Tarvitsemme paljon enemmän koulutusta viranomaisille ja kasvatusta tekeville ihmisille sekä ammattilaisille.
Jos kuva ei näy, katso se täältä.
Mitä Pride on saavuttanut?
Vaikka tekemistä vielä on, on Suomessa Pride-asioissa myös vuosien mittaan edistytty.
– Tasa-arvoinen avioliittolaki on hyvä esimerkki siitä, mitä kansalaisyhteiskunnan ansioista on saatu eteenpäin. Äitiyslaki toi paljon parannuksia sateenkaariperheille. Myös translaki*, joka viime talvena eduskunnassa hyväksyttiin muutoksineen, oli parannus. Joskin siitä jäi translasten ja -nuorten oikeudet pois, mutta se oli silti askel kohti parempaa.
*Translaki on laki transsukupuolisen ihmisen sukupuolen juridisesta vahvistamisesta. Juridinen sukupuoli tarkoittaa Suomen väestötietojärjestelmässä olevaa merkintää siitä, mihin sukupuoleen henkilö kuuluu. Uudessa laissa transsukupuolinen henkilö voi korjata juridisen sukupuolimerkintänsä pelkällä hakemuksella. Sukupuolen voi vahvistaa vasta 18-vuotiaana.
Miksi translasten ja -nuorten oikeudet jäivät pois laista?
– Uskon, että monilla on väärää tietoa siitä, mitä juridinen sukupuolen määritteleminen tarkoittaa ja mitä itsemääräämisoikeus on. Meillä on myös Suomessa hyvin vähän tietoa siitä, mitä lasten oikeudet ovat. Lapsilla on oikeus tulla kuulluksi ja nähdyksi.
Moilanen näkee ongelmaksi myös keskustelukulttuurin, jossa nostetaan esille yksittäisiä uhkakuvia, jotka eivät vastaa todellisuutta.
– Nämä asiat voivat olla monille sellaisia, ettei niihin ole törmännyt omassa elämässä. Voi olla vaikeaa ymmärtää, mistä on kyse. Siinä tapauksessa väärän tiedon omaksuminen on helpompaa, kun ei ole taustatietoa, mistä asiassa on kyse.
Esimerkkinä virheellisistä luuloista Moilanen käyttää lasten oikeuksiin liittyviä keskusteluja.
– Lapsella on itseasiassa hyvin paljon tietoa ja monet tunnistavat jo hyvin pienestä lapsesta alkaen, että heidät on määritelty väärään sukupuoleen syntymässä. Se on aito ja oikea kokemus, vaikka lapsi olisikin hyvin nuori.
Moilanen tiedostaa lapsiin liittyvien oikeuksien ja lakien olevan monimutkaisia asioita. Kun on kyse lapsista, on taustalla huoli turvallisesta lapsuudesta.
– Sen takia toivoisinkin, että kaikki ihmiset, jotka eivät ymmärrä translasten tai -nuorten tai intersukupuolisten lasten asemaa, kuuntelisivat asiantuntijoita siitä mistä on kyse. Myös translasten ja -nuorten kokemusten kuuleminen on tärkeää.
Jokainen meistä voi osallistua Prideen
Prideen voi osallistua monella tapaa. Toinen lakkaa kyntensä sateenkaaren väreihin, kun toinen taas aktiivisesti jakaa tärkeää tietoa poliittisille päättäjille. Moilanen sanookin, ettei ole väärää tai oikeaa tapaa osallistua Prideen.
– Jokainen voi valita oman tavan. Osa jakaa sosiaalisessa mediassa tietoja tai kuvia. Se on merkittävää tiedonjakamista ja ymmärryksen levittämistä. Sateenkaarikynsien maalaaminen voi olla jollekin tosi iso ja radikaali teko, jota ei pidä väheksyä. Se voi olla yksittäiselle ihmiselle valtava asia.
– Jokainen teko on merkityksellinen.
Voice.fi, Radio Nova, Radio City ja Iskelmä ovat osa Bauer Mediaa. Bauer Media on yksi Helsinki Priden pääyhteistyökumppaneista.
Lue myös: Entinen jääkiekkoilija Janne Puhakka kohtaa usein saman kysymyksen: 'Miksi tarvitsemme Pridea?'
Lähde: Seta
