Sinivalkoinen valhe -dokumentti pureutuu Lahden doping-skandaaliin
Lahden vuoden 2001 MM-kisojen piti olla suomalaisen hiihdon huippuhetki. Toisin kävi. Myöhemmin tänä vuonna ensi-iltaan saapuva dokumentti Sinivalkoinen valhe valottaa skandaalin taustoja.
Sinivalkoinen valhe on dramatisoitu dokumenttielokuva hiihtourheilun doping-historiasta, jonka yksi huipentuma olivat vuoden 2001 MM-kisat ja jälkinäytöksenä käyty STT:n oikeudenkäynti. Ohjaaja Arto Halosen yhdessä Jouni Kemppaisen ja Kevin Frazierin kanssa käsikirjoittama elokuva rakentuu arkistomateriaaleista, rekonstruoiduista silminnäkijälausunnoista sekä eri osapuolten haastatteluista.
Joukolla kärynneiden suomalaishiihtäjien tapaus paljasti kylmän totuuden järjestelmästä, jossa sankareita luotiin hinnalla millä hyvänsä. Keinoja ei kaihdettu eikä kansa kysellyt niiden perään. Karpaasien julkinen nöyryytys herätti kuitenkin kysymyksen: oliko kyseessä hetken hairahdus vai määrätietoinen, pitkäaikainen ja maailmanlaajuinen huijaus? Vai pelkkää amatöörien puuhastelua?
Lahden MM-hiihtojen dopingskandaali 2001
Helmikuussa 2001 pidettyjen Lahden MM-hiihtojen yhteydessä kuusi Suomen maastohiihtojoukkueen hiihtäjää jäi kiinni infuusioneste Hemohesin käytöstä.
Suomi menetti dopingrikkomusten takia kolme kilpailuissa voitettua mitalia. Lisäksi kiinni jääneet urheilijat, neljä mies- sekä kaksi naishiihtäjää, saivat kukin kahden vuoden kilpailukiellon, ja maastohiihtojoukkueiden päävalmentajat Kari-Pekka Kyrö ja Jarmo Riski sekä lääkärit Pirkka Mäkelä ja Juha-Pekka Turpeinen saivat elinikäisen toimitsijakiellon.
Dopingista kisoissa jäivät kiinni Jari Isometsä, Janne Immonen, Harri Kirvesniemi, Mika Myllylä, Milla Jauho ja Virpi Kuitunen.
Dopingskandaalilla on ollut vaikutuksia Suomen maastohiihtoon niin urheilullisesti kuin taloudellisesti. MM-hiihtojen aikaista ja sitä edeltävää dopingin käyttöä on puitu julkisuudessa vielä vuosia tapahtumien jälkeen.
Sinivalkoinen valhe saa ensi-iltansa 5. lokakuuta.
