Suomalaisvalmentaja analysoi Cheekin, Jonne Aaronin ja Kaija Koon karisman
Tietokirjailija ja valmentaja Maaretta Tukiaisen mukaan karismaan kuuluu kahdeksan erityistä piirrettä. Ne on helppo nähdä esimerkiksi esiintyvissä artisteissa.
Teoksessaan Egosta Fantasmagoon - tie karismaattiseen itseesi Maaretta Tukiainen kiteyttää karismaattisuuteen liittyviä lainalaisuuksia. Hänen mukaansa ihminen on karismaattinen, kun tuntee ytimensä.
- Olen ollut pienestä tytöstä lähtien kiinnostunut siitä, mikä meidät tekee onnellisiksi. Miten voisimme olla täysillä se, joka olemme. Olen pitänyt 17-vuotiaana lukiossa puheen aiheella "Tule siksi, joka olet", mikä on mielestäni aika pikkuvanhaa puhetta sen ikäiselle, kertoi Tukiainen Iskelmälle.
- Karisma on sivutuote, kun pääsemme lähemmäs omaa ydintämme. En ajatellut tähtien karismaa kirjaa tehdessäni. Jenkeissä on kyllä tutkittu paljon presidenttien karismaa Kennedystä Obamaan. Nelson Mandelaa pidettiin kansainvälisesti todella karismaattisena.
- Mielestäni karisma ei välttämättä edellytä aina valtaa ja suuruutta - meillä jokaisella on mahdollisuus sisäiseen suuruuteen, emmekä kaikki tarvitse siihen estradia. On kuitenkin totta, että jos olet estraditaiteilija, sinun on hyvä olla ytimesi kanssa sinut, muuten ihmiset eivät jaksa seurata tai kuunnella sinua.
Tukiainen mieltää karismalla olevan kahdeksan ulottuvuutta: luottamus, läsnäolo, haavoittuvuus, myötätunto, fokus, voima, visio ja intuitio. Hän analysoi näiden käsitteiden kautta suomalaiset tähtiartistit Cheekistä Paula Koivuniemeen.
Jarista tulee päällimmäiseksi esille lämpö, hänessä on paljon aurinkoenergiaa. Sympaattinen lämpöisyys ja helposti lähestyttävyys luo karismaa. Hän ei ole korokkeella, vaikka onkin suuri tähti. Hänen esiintymisestään tulee olo, että hän on läsnä myös minulle.
Kaijassa on enemmän äijäenergiaa kuin monessa muussa naisessa, vaikka hän onkin lämmin persoona. Näen hänessä paljon voimaenergiaa. Kaikissa naisartisteissa ei tätä aspektia ole niin voimakkaana. Hänellä on hyvä fokuksen kyky, energia menee eteenpäin päämäärätietoisesti tiettyyn suuntaan.
Cheek kanavoi materiaan kohdistuvaa halua, mitä meillä suomalaisilla on paljon. Hänessä ruumiillistuu menestyksen saaminen ja näyttäminen ulkoisten propsien avulla, kuten ulkoasun tai isojen lavojen kautta. Ymmärrän, miksi häntä on sen takia paljon kritisoitu. Isosti menestyneet ilmiöt usein kanavoivat jotain tukahdutettua tai olemassaolevaa virettä yhteiskunnassa. Hän on tehnyt sen - toiminut suomalaisten materiaalisten toiveiden kanavana. Cheekissä on paljon voimaa, mutta myös muut karisman aspektit ovat hänessä yhdistyneenä. Hänellä on myös fyysinen lavashow, mikä on ollut ulkomailla selvä juttu kauan, Suomessa show-efektit ovat tulleet vasta myöhemmiin kuvioihin.
Antin karismassa on veikeyttä ja jotain naapurinpoikamaista. Tähän liittyy esimerkiksi murteella puhuminen. Samaan aikaan hän näyttää hyvältä, siis tosipopparilta. Hän ei myöskään tunnu kovin vaaralliselta. Tuisku on kuin maskotti, jossa ei ole uhkaa. Hän haluaa olla kiva ja levittää aurinkoa, temmata kaikki mukaansa, missä hän myös onnistuu.
Hänessä on valtavan upea haavoittuvuuden karisma. Vesku pystyy tuomaan kaikki elämänkokemuksensa ja raadollisimmatkin juttunsa esille äänensä kautta. Tämä on vaikuttavaa. Veskussa ruumiillistuu eletty elämä. Kun esiintyvä taiteilija on tehnyt pitkän uran, näemme kaiken, mitä hän on siihen mennessä tehnyt. Se lisää koettua karismaa.
Hänestä tulee mieleen luottamuksen karisma. Hän on todella äidillinen. Silloin uransa alussa hän oli monien halujen kohde, mutta nyt hänen karismassaan korostuu sinivalkoinen ja kultakutrinen Suomi-äitiys. Ymmärrän hyvin, miksi se vetoaa meihin. Hän on kuin elovenapelto - ikuinen onnela, jota meillä ei enää ole. Nykyään hänessä on myös ripaus eteerisyyttä, mikä tulee viimeisimpien kirjallisten tuotosten kautta esille.
Paulalla on mieletön komiikan taju. Hänellä on hyvä itseironia ja kunnioitettava suhtautuminen itseensä. Hän on yksi muista, vaikka onkin suuri tähti. Tumma ja karhea ääni vaikuttaa mielikuvaan. Koivuniemen ytimessä on roima annos mysteeriä ja hänessä on lisäksi tietty kerroksisuus. Siihen tyyliin, että "sisällä on suklainen sydän ja tinakuoret ympärillä, ja niitä ei näytetäkään kaikille."
Jonne herättää suojelemisen tunteita. Hänessä on haavoittuvuuden elementti, mikä tulee osittain henkilöhistoriasta. Haavoittuvuus on kiinnostavaa, kun siihen yhdistyy rock. Jonne vetoaa tunteisiin, mutta on lisäksi vähän vaarallinen. Sehän saa usein naiset myönteiselle mielelle. Sisäinen enigmaattisuus toimii muutenkin kiinnostuksen herättäjänä - kun henkilössä on muutakin kuin mitä näkyy päälle päin. Ristiriita tekee henkilöstä paljon kiinnostavamman, ja monilla luovilla ihmisillä tämä kuuluu persoonaan.
