Kuva: Essi Nylund
Paula Vesala: "Minua luultiin tylyksi, koska pelkäsin faneja"
Paula Vesala kieltäytyi vuosien ajan konserttisalikiertueista. Miksi hän muutti nyt mielensä?
Paula Vesala on viimeisen kuukauden huhkinut bändinsä kanssa Kaapelitehtaan treenikämpällään. Työ on voiton puolella, sillä Vesalan syksyn konserttisalikiertue alkaa perjantaina Pihtiputaalta. Kymmenen paikkakunnan kiertue päättyy Turun Logomoon 3. marraskuuta.
Vesala odottaa keikkoja innolla, sillä nämä ovat hänen uransa ensimmäiset konserttisalikeikat. Vaikka PMMP-vuosinaan Vesala kiersi niin klubit kuin jäähallit, ovat konserttisalit jääneet tätä ennen valloittamatta.
PMMP aloitti jo 2003. Miten olet pystynyt välttämään konserttisalit kaikki nämä vuodet?
- Se on ollut minusta kiinni. Minä en vain ole halunnut. PMMP ei mielestäni sopinut konserttisaleihin, vaan ajattelin aina, että me kuulumme klubeille. Halusin, että keikoillamme on hikeä ja vaaran tuntua, eivätkä ihmiset saa istua penkeissä. En kestänyt ajatusta salonkikelpoisuudesta.
- Loppuaikoinaan PMMP olisi jo voinut sopia konserttisaleihin, mutta sitten me menimmekin suoraan halleihin, Vesala muistelee.
Vesala on juuri päättänyt festarikesän, jossa hän keikkaili bändinsä kanssa aktiivisesti.
Miksi nyt ennen syyskiertuetta on tarvittu näin pitkä treenijakso? Eivätkö kappaleet ole kesältä hallussa?
- Konserttisaleissa keikan kesto pitenee verrattuna tunnin mittaisiin festarisetteihin. Myös bändini miehistö muuttuu. Aiemmin lavalla on ollut vain minä ja kolme muuta, mutta nyt takanani on nelihenkinen bändi. Kitaristia lukuunottamatta muut ovat uusia.
- Normaalistikin kiertueita rakennetaan monta viikkoa. Yleensä yksi viikko menee pohjatöihin. Toinen viikko on varattu pre-productionille, kun mietitään muun muassa mitä soittimilla vedetään ja mitä pitää sämplätä. Vasta, kun kaikki ne on koneissa, päästään treenikämpälle.
- Treeniviikolla katsotaan sovitukset ja se, mitä soitetaan. Silloin päästään tekemään niitä toistoja.
Neljännellä ja viimeisellä valmisteluviikolla hiotaan kokonaisuus valmiiksi.
- Se on PA-treeniviikko tyhjässä salissa. Silloin leikimme konserttisalia, että pääsemme kuulemaan settiä siellä. Samalla miksaajat ja visualistit pääsevät rakentamaan sinne omia juttujaan. Kuukauden päivät tähän aina menee.
(kuva: Mikko Räsänen)
Paula Vesala on julkaissut Vesala-nimellä vasta yhden soololevyn, joten hänen oma soolokataloginsa on vielä rajallinen. Pitkän konserttisalin ohjelmistoon tarvitaan kuitenkin enemmän kappaleita kuin kesän keikoilla on kuultu.
Aikaisemmin soolokeikoillaan Vesalalla on ollut tiukka linja siihen, että PMMP:n kappaleita hän ei esitä. Sama päätös pitää nyt konserttisaleissakin.
- Se olisi vähän tyylitöntä. Halusin aloittaa alusta puhtaalta pöydältä, joten olisi vähän mautonta jatkaa PMMP:n kappaleiden esittämistä, Vesala miettii.
- Tietenkin bändi henkilöityy solistiinsa, mutta en usko, että Ville Valo lopettaessaan HIMin lähtisi esittämään soolona HIMiä, eikä niin tee Putrokaan. Eikä Ultra Bra.
- En hirveästi arvosta sellaista jälkilöylyn rahastelua.
PMMP-kappaleiden sijaan konserttisaleissa kuullaan todellisia yllätyskappaleita.
- Nyt aion vetää Elegian ja Satumaan, jonka tein Jori Sjöroosin kanssa yhteen kamppikseen. Niitä ei voi festareilla vetää. Noiden lisäksi on luvassa jotain sellaista osastoa, mitä olen tehnyt muille sekä yksi kokonaan uusi biisi.
Uutta materiaalia fanit ovatkin jo alkaneet toivoa Vesalalta. Hänen ensimmäinen sooloalbuminsa Vesala oli valtava menestys. Levy myi platinaa ja Vesala pokkasi neljä Emma-palkintoa viime kevään Emma-gaalassa.
Vesala kertoo, että on kirjoittanut uutta materiaalia koko ajan seuraavaa albumia varten.
- Teen töitä rauhakseen. Tämän rundin jälkeen häivyn maasta, enkä tee keikkaa, ennen kuin saan uuden levyn valmiiksi.
PMMP-vuosinaan Paula Vesala ei suostunut esiintymään konserttisaleissa. (kuva: Mikko Räsänen)
Vesalan vakituinen koti on Kaliforniassa. Suomeen hän tulee töihin ja näkemään sukulaisia. Los Angelesissa Vesalalla on täydellinen työrauha, sillä vastaantulijat eivät häntä tunnista. Monet kappaleet ovat syntyneet Vesalan Los Angelesin kodin olohuoneen studiotilassa.
- Tämä kahden maan käytäntö on ollut toistaiseksi hyvä yhtälö. Välillä asioihin on hyvä saada perspektiiviä.
Vaikka Vesala arvostaa työrauhaa, jonka hän saa USA:ssa, vieraan maan tuomaa anonymiteettia hän olisi toivonut enemmän uransa alussa. Silloin hän ei vain vierastanut huomiota vaan hän suoraastaan pelkäsi sitä.
- Olin aikuisiällä tosi pitkään sulkeutunut ja varovainen. Minä pelkäsin ihmisiä ja yleisöä, Vesala muistelee.
Hänessä on mielenkiintoinen ristiriita. Uransa alussa Vesala unelmoi läpimurrosta ja suosiosta, mutta samalla hän pelkäsi sitä.
- Minulle pahin kauhukuva oli se, että tulisi paljon ihmisiä ympärilleni pyytämään nimmariani. Olin ihmispelkoinen ja sain siksi maineen, että olen tyly.
- Armahdan nyt itseäni niiltä alkuajoilta, koska minähän vain yritin suojautua. Menin oikeasti keikan jälkeen ihan kauhuihini, jos piti juosta jonkun torin poikki, missä oli yleisöä.
Arkuus ja sosiaalisten tilanteiden pelko lienee peräisin kouluvuosilta, jolloin Vesala oli koulukiusattu. Hän on sittemmin miettinyt syitä, mitkä tekivät hänestä kiusatun.
- Se oli persoonakysymys. Pienissä yhteisöissä on usein niin, että jos vähänkin erottuu muista, saa kokea sen nahoissaan. En vaan mitenkään kyennyt sopeutumaan sellaiseen, että yritetään piiloutua sinne massaan.
- Muutimme vielä usein, joten tulin aina uutena oppilaana luokkaan. Ja olin vielä silmätikku siksi, että olin opettajan lapsi.
Peruskoulun jälkeen Vesala muutti Kuopioon musiikkilukioon.
- Tulin sinne kaupunkiin ihan landepaukkuna. Tein tosi kovaa kaikkia juttuja siellä, mutta en todellakaan ollut mikään seurapiirihaukka, vaan sisäänpäinkääntynyt.
Vaikka koulukiusaaminen saattoi vaikuttaa siihen, että Vesalasta tuli arka ja varovainen, ei hän harmittele sitä.
- En ole katkeroitunut. Kuluneet vuodet ovat tuoneet minulle ymmärrystä ja myötätuntoa itseäni kohtaan. Olen ymmärtänyt, ettei minun silloinkaan olisi tarvinnut olla sen enempää. Haluaisinkin sanoa sen ikäiselle itselleni, ettei sinussa ollut mitään vikaa. Kaikilla on kasvukipuja.
Vesalan arkuus karisi aikuisiällä. Vähitellen hän oppi, että ihmisiä ei tarvitse pelätä, ja samalla hän itse alkoi huomaamatta avautua.
- PMMP oli tuossa vaiheessa jo olemassa. Muistan, että aloin aueta vasta silloin, kun tein Kesäkaverit-biisin.
Tuo kappale ilmestyi 2007. PMMP oli ollut silloin koossa jo neljä vuotta. Silloin Vesala ymmärsi, että hänen elämänsä on juuri sellaista kuin haluaa sen olevan.
- Olin perustanut bändin ja olin päässyt Sibelius-akatemiaan. Pääsin rentoutumaan, kun olin löytänyt mielekkään tekemisen. Olin löytänyt sen oman juttuni.
Vielä vuotta aiemmin Vesalan arkea oli värittänyt huoli pärjäämisestä.
- Minä tulen vähävaraisesta taustasta. Sieltä oli peräisin jonkinlainen pärjäämisen pakko ja pelko siitä, että riittävätkö rahat. Se näkyi esimerkiksi siinä, että lintsasin Sibiksestä voidakseni tehdä opettajan sijaisuuksia, että saisin rahaa vuokraan ja ruokaan. Olen tehnyt oikeasti tosi kovasti töitä, että eläisin. Vähitellen aloin ymmärtää, että minähän olen aika hyvässä skenessä.
Samalla Vesala oppi suhtautumaan paremmin mediaan.
- Julkisuus ei enää ahdista. Parikymppisenä sitä oli hankala käsitellä. Enää en onneksi koe niin. Se kuuluu työhön ja siinä on tiettyjä lainalaisuuksia.
- Jos olet median suhteen koko ajan vainoharhainen ja epäluuloinen, kärsit siitä itse. Ei tuolla olo koko ajan mikään ajojahti käynnissä. Ainahan media kokeilee onneaan ja kyselee, avaatko vaatekaappisi. Jos sitkeästi kieltäydyt, niin jossain vaiheessa ne lopettaa.
Paula Vesala voi toteuttaa luovuuttaan monin eri tavoin. (kuva: Mikko Räsänen)
Tällä hetkellä Vesala näyttää elävän luovan ihmisen unelmaa, sillä hän saa toteuttaa luovuuttaan monella tavalla. Hän on opiskellut näytelmäkirjoittamista, hän kirjoittaa musiikkia itselleen ja muille, hän pääsee esiintymään suurille festareille ja konserttisaleihin ja hän näyttelee elokuvissa.
Vesala tekee paljon, mutta hän haluaisi tehdä vielä paljon enemmän.
- Ahdistaa se, että aika on kortilla. Jos minulla olisi triplamäärä aikaa, voisin tehdä kaikkea muutakin. Toteutumattomia haaveita on paljonkin. Haluaisin kirjoittaa proosaa, runoja ja näytelmiä. Haluiaisn tehdä leffoja. Haaveilen tuottajakollektiiveista. Haluaisin väsätä himassa elektronista musaa rauhassa ja opetella modulaarisyntikoita.
Kaikki haaveet eivät liity työntekoon.
- Haluaisin matkustaa maailman ympäri ja surffata.
Noille matkoille Paula haluaa ottaa matkaseuralaisekseen 9-vuotiaan Julius-poikansa.
- Hän on jo sen ikäinen, että pystymme hyvin reissaamaan yhdessä. On hienoa, että tein lapsen niin nuorena, että jaksamme molemmat seikkailla vielä pitkään.
Mutta ennen kuin Vesala voi miettiä maailman kiertämistä surffilauden ja poikansa kanssa, on hoidettavana ainakin nyt alkava kiertue ja tulevan levyn teko. Uusi albumi hahmottuu päivä päivältä selvemmin hänen päässään.
- Minulla on aika vahva haju siitä. Isot visiot ja ideat, ja fantasioita siitä, mitä se voisi olla.
Noin oli ennen ensimmäisen soololevynkin tekoa. Silloin Vesalan levy-yhtiössä jänittettiin, millaista musiikkia Kaliforniaan visioidensa kanssa karannut artisti tekee. Pahin pelko oli se, että hän ajautuu soolomateriaalia tehdessään liian kauas terävän tarttuvasta popista, mistä hänet PMMP:ssä tunnettiin. Kun levy-yhtiössä lopulta kuultiin Tequila-kappaleen ensimmäisiä versioita, ymmärsi jokainen, että huoli oli ollut aivan turha.
Vaikka Vesalalla on jälleen suuret visiot tulevasta albumista, ei fanien tai levy-yhtiön kannata nytkään olla huolissaan, että Suomen pop-kuningatar olisi luomassa nahkaansa liian rajusti.
- Kyllähän minä olen ihan pop-rakastaja ja pop-haukka. Tuota menneisyyden pankkia täytyy hyödyntää jatkossakin, Paula kertoo hymyillen.
Paula Vesalan konserttisalikiertue:
13.10. Pihtipudas, Pihtipudas-Sali
14.10. Kuopio, Kuopion Musiikkikeskus
15.10. Oulu, Madetojan Sali
18.10. Tampere, Tampere-talo
20.10. Lappeenranta, Lappeenranta-sali
21.10. Lahti, Sibeliustalo
26.10. Hämeenlinna, Verkatehdas
27.10. Helsinki, Kulttuuritalo
28.10. Savonlinna, Savonlinnasali
3.11. Turku, Logomo
Lue myös: Paula Vesala: "En koskaan mieti, miltä näytän esiintyessäni"
Lue myös: Paula Vesala muistelee ensirakkauttaan: ”Hän kuoli aivoverenvuotoon”
Lue myös: Paula Vesala ei kaipaa menneitä: "Menneisyys oli paljon paskempi kuin nykyisyys"
