Kuva: Hans Lehtinen

Voisiko Miss Suomessa olla mukana transsukupuolinen kilpailija? Missiemo Sunneva Sjögrén kommentoi

16.11.2021 14:15 - Iiro Myllymäki

Miss Suomi -kilpailun omistajan Sunneva Sjögrénin mukaan myös transnaiset ovat samalla viivalla hakuprosessissa.

Artikkelin voit kuunnella alta tai Podplaysta.

Miss Suomi -kilpailulla on 90 vuotta kestänyt historia. Kilpailussa ei ole kertaakaan nähty avoimesti transsukupuolista kilpailijaa, mutta maailmalla on nähty esimerkkejä transnaisista perinteisissä kauneuskilpailuissa. Vuonna 2018 Angela Ponce voitti Miss Spain -kilpailun ja pääsi edustamaan Espanjaa Miss Universum -kilpailussa. Kyseessä oli ensimmäinen kerta, kun Miss Universumissa oli mukana transsukupuolinen kilpailija. Yhdysvalloissa Miss USA -kilpailussa nähdään tänä vuonna ensimmäistä kertaa transnainen, sillä Kataluna Enriquez kruunattiin Miss Nevadaksi viime kesänä.

Transnaisen osallistumiselle ei ole mitään estettä Miss Suomi -kilpailussa, sanoo kilpailua järjestävän Finnartist Oy:n toimitusjohtaja Sunneva Sjögrén. "Missiemonakin" tunnetun Miss Suomi -kilpailun omistajan mukaan jokainen nainen on samalla viivalla hakuprosessissa. Sjögrén ei ole oman Miss Suomi -uransa aikana saanut tietää, että kukaan hakijoista olisi ollut transsukupuolinen. Sjögrén alkoi järjestää missikiertuetta vuonna 2010, ja siitä hänen vastuualueensa on laajentunut tuottajaksi ja manageriksi ja lopulta Finnartist Oy:n suurimmaksi osakkaaksi.

- En ainakaan tiedä, että kilpailuun olisi aikanani hakenut transnaisia, mutta ei sitä erotella. Nainen on nainen, Sjögrén sanoo Voice.fi:lle.

Sunneva Sjögrén (kuva: AOP / Matti Matikainen)

Aina Sjögrén ei ole puhunut aiheesta samanlaisilla sanoilla. Iltalehti tiedusteli naiselta vuonna 2012, miten Miss Suomi -kilpailuun hakevaan transnaiseen suhtauduttaisiin. Sjögrén sanoi tuolloin, että ”kilpailu on lähtökohtaisesti tarkoitettu naisille”.

- Kuulostaa tietysti aika absurdilta, että näin kävisi, mutta toisaalta se voisi olla aika mielenkiintoista. Katsotaan sitten, miten reagoidaan, jos tällainen tulee vastaan, Sjögrén sanoi Iltalehdelle.

Sjögrén sanoo ajattelevansa nyt eri tavalla.

- Siinä vaiheessa maailma oli erilainen.

Tasa-arvo ja suvaitsevaisuus ovat hänen mukaansa Miss Suomi -kilpailussa tärkeitä arvoja. Sjögrén vakuuttaa, että Finnartist Oy:ssä ei ole rakenteellista syrjintää, joka voisi asettaa transnaisen muita naisia epäedullisempaan asemaan.

Periaatteessa kilpailussa on saattanut jo ollakin mukana transnainen, joka ei vain ole kertonut taustastaan hakuprosessissa tai julkisuudessa.

- Emme me kysy sellaista asiaa. Eihän se määrittele ihmistä, mitä on ennen ollut, Sjögrén sanoo.

Edistysaskel tasa-arvolle

Sukupuolivähemmistöjen ihmisoikeuksia ajavan Trasek ry:n puheenjohtajan Kasper Kivistön mielestä transsukupuolisen kilpailijan osallistuminen Miss Suomi -kilpailuun olisi paitsi merkittävää tasa-arvon kannalta, myös merkittävää transyhteisön itsensä kannalta.

- Olisi tosi tärkeää nähdä transihmiset julkisuudessa muutenkin kuin traagisten tarinoiden tai sirkuseläintyyppisten 4D-dokkarien kautta. Olisi tärkeää nähdä transihmiset elämässä omaa elämäänsä aivan samalla tavalla kuin cissukupuolisetkin ihmiset, Kivistö sanoo Voice.fi:lle.

Cissukupuolisella tarkoitetaan ihmistä, jonka sukupuolikokemus vastaa syntymässä hänelle määriteltyä sukupuolta.

Kivistö ei ole havainnut, että transyhteisössä olisi käyty keskustelua Miss Suomi -kilpailusta. Sateenkaariväki on perustanut puolestaan omat mallikilpailunsa.

- Kun keskiluokkainen cisheterokulttuuri on niin pitkään sulkenut sateenkaariporukat pois piiristään, sateenkaariporukka on luonut oman kulttuurinsa, Kivistö sanoo.

Kasper Kivistö (kuva: Levi Vepsä)

Mr. Gay Finland on kruunattu vuodesta 2010 alkaen, ja ensimmäinen Miss Gay Finland valittiin vuonna 2013. Kasper Kivistön tiedossa on, että ainakin Miss Gay Finland -kilpailussa on ollut mukana myös transsukupuolinen kilpailija. Kyseinen kilpailija ei vastannut Voice.fi:n haastattelupyyntöön.

Leikkaushistoriasta ei enää kysellä

Vaikka Miss Suomi -kilpailu on viime vuosina brändännyt itseään uudelleen ja nykyään puhutaan ennemmin edustavuus- kuin kauneuskilpailusta, osallistujat ovat olleet vieläkin pääosin perinteisen skandinaavisen kauneuskäsityksen mukaisia — hoikkia, valkoisia ja vammattomia. Miss Suomi -kilpailun säännöissä ei esitetä mitään ulkonäkökriteereitä osallistumiselle. Säännöissä sanotaan sen sijaan, että kilpailu on tarkoitettu naisille, jotka haluavat ”rikkoa ennakkoluuloja ja stereotypioita”.

On hyvin mahdollista, että kilpailuun osallistuvalla transnaisella olisi takanaan kirurgisia, ulkonäköä muokkaavia toimenpiteitä. Kauneusleikkaukset eivät enää ole kiellettyjä Miss Suomessa. Vielä vuonna 2017 säännöissä luki, että kauneusleikkauksiin suhtaudutaan varauksella, mutta enää tällaisesta ei ole mainintaa. Sunneva Sjögrén sanoo, että kenenkään leikkaushistoriasta ei Miss Suomi -hakuprosessissa kysellä.

- Minulla ei ole tarvetta kysellä kenenkään leikkaushistoriasta. Mielestäni on sopimatonta tehdä tällaisesta numeroa.

Ylipäätään kauneusleikkauksista vai nimenomaan sukupuolenkorjausprosessiin liittyvistä leikkauksista?

- Ylipäätään. Jokaisen kehorauhaan kuuluu se, että saa tehdä itselleen, mitä haluaa, Sjögrén vastaa.

Kirurgisia hoitomuotoja transnaisilla voivat olla esimerkiksi rintaimplanttien laittaminen, sukuelinkirurgia ja äänihuulileikkaukset. Hoidoilla pyritään muokkaamaan kehosta enemmän omaa sukupuolikokemusta vastaava, jolloin kehon sukupuolipiirteiden aiheuttama ahdistus, eli niin sanottu kehodysforia, vähenee. Kaikki transsukupuoliset eivät käy läpi kirurgisia hoitoja sukupuolenkorjausprosessissa.

Kilpailut

Uusimmat