Tähtien lauluopettaja Maija Hapuoja laittoi Jari Sillanpään laulutunnille kesken keikan

16.09.2015 12:00 - Anna Hopi

Hapuoja on koulinut jo vuosien ajan suomalaisten huippuartistien lahjoja esiin.

Topakka, asiansa osaava ja lämmin. Jazzlaulaja ja laulupedagogi Maija Hapuoja on tehnyt elämäntyönsä ohjaamalla suomalaisia laulamaan oikein. Kaikki ammattilaisen parhaat opit ovat nivoutuneet äskettäin julkaistuun Koko kroppa laulaa -teokseen.

Hapuojan oppien mukaan monet ammattilaisetkin saattavat laulaa väärin. Oikeanlainen laulutapa lähtee hengityksestä ja kehon käytöstä. Hän tietää, mistä puhuu. Maijan oppilaina on ollut vuosien varrella huippuartisteja Jari Sillanpäästä Essi Wuorelaan, Mikko Herraseen, Aili Ikoseen ja Tommi Soidinmäkeen.

Hänen mukaansa kuka tahansa voi kuitenkin oppia laulamisen alkeet - vaikka yksin kotona opiskellen. Tässä voi auttaa Hapuojan kesäkuussa julkaistu lauluopus, joka soveltuu innokkaalle karaokelaulajalle, kuorolaiselle tai artistiurasta haaveilijalle.

- Koko kroppa laulaa -kirjassa on kyse uudenlaisesta metodista, jonka olen kehitellyt vuosien saatossa. Se perustuu enimmäkseen hyvään hengitykseen ja kehonkäyttöön. Kirjassa on paljon rytmiharjoituksia, joita voit tehdä yksin tai bändin kanssa, kertoi Maija Hapuoja Iskelmälle.

- Mukana tulee kaksi cd:tä, joissa on erilaisia teknisiä harjoituksia. Kirjassa kerrotaan, miten valmistaudutaan esiintymistilanteeseen ja mitkä tekijät vaikuttavat lauluääneen. Voit opetella pois väärästä laulutavasta ja pääset kärryille klassisen ja poplaulun eroista.

Laulu-urasta haaveilevan kannattaa sisäistää alkeet huolellisesti.

- Pääasia on hengityksellä ja oikealla kropan käytöllä. Tekniikassani on oleellista, että ääni venyy kylkiä pitkin alaspäin estäen pallean ja ylimpien vatsalihasten kramppaamisen. Näin äänihuuliin ei kohdistu painetta ja ne pysyvät terveinä. Oppilaalta vaatii paljon keskittymistä tehdä pikkujuttuja, joissa täytyy koko ajan miettiä omaa kroppaa ja mistä kohdasta ääni lähtee, kertoi nainen.

- Tunneilla tekemiä tekniikkaharjoituksia kutsun enemmänkin kehonkäyttöharjoituksiksi. Selitän aina oppilailleni miksi joku harjoite tehdään ja mihin sillä pyritään. Se tuo ahaa -elämyksiä. Kroppa saadaan auki hengitysharjoituksilla ja kun olet rentona, ääni tulee itsestään. Kun lähden keikalle, treenaan hengitystä, aukaisen kroppani, venyttelen lihakseni pitkiksi ennemmin kuin lauleskelen kovasti. Rennolla kropalla on ihana hengittää ja ääni luistaa.

"Jos ääni lähtee, ota lepoa ja peru keikka"

Hapuoja on pedagogisen taustansa ohella jazzlaulaja ja esiintyvä artisti, joten hän tietää jokaisen laulajan pahimman painajaisen. Kovin isku on tietenkin se, jos ääni on maassa flunssan takia tai jopa kokonaan poissa.

- Siihen ei ole mitään troppia olemassakaan. Ainoa, joka auttaa siihen, on täydelllinen lepo. Minulle soittaa vähintään kerran viikossa joku laulaja, että mitä teen, kun on illalla keikka ja on pakko saada ääni aukeamaan, kertoi laulunopettaja.

- Sanon aina, että ota lepoa ja peruuta keikka. On tietenkin sellaisia tilanteita, ettei keikkaa voi peruuttaa. Silloin suosittelen höyryhengitystä ja nestettä, että limat lähtee kurkusta liikkeelle ja hunajaa, suolahuonetta, nenäkannua. Vaihtoehtoja on monia, mutta paras niistä on lepo ja hiljaisuus. Jos ääni on lähtenytkin väärällä laulutekniikalla, niin ei auta muu kuin palata alkujuurille ja aloittaa laulun opettelu alusta.

Moni artisti saattaa hoitaa kurkkuaan pastillein tai konjakkiryypyin. Voiko Hapuoja suositella tällaisia apukeinoja?

- Mun mielestä jokainen on erilainen persoona ja kroppa reagoi eri tavalla. Jos ottaisin konjakkiryypyn ennen keikkaa, ääni katoaisi samantien. Kurkkupastilli tuo hirveästi limaa kurkkuun ja silloin pitää kröhiä. Jokainen tietää, mikä omassa kehossa auttaa. Jos se sinun juttu on konjakkiryyppy, siitä vaan. Vaikka en kyllä sitä suosittele.

Hapuoja on tehnyt suuren elämäntyönsä kevyen musiikin saralla, mutta hän on valmistunut Sibelius-Akatemiasta myös klassisen laulun opettajaksi. Mitä eroa on klassisella ja kevyellä musiikilla?

- Siinä jo äänen sijoitus lähtee eri paikasta. Klassisessa ääni lähtee tosi kapeasti ja ohjaat sen ylös. Kevyessä musiikissa ääni istutetaan syvälle ja leveästi. Kun ääni tulee siten, sanoista saa tosi hyvin selvää. Laulaminen kuulostaa luonnolliselta. Kirjassa on selostettu lisää eroja.

Laulajan tärkein instrumentti on ääni. Joutuuko klassisella puolella varomaan omaa ääntä enemmän kuin pop-puolella? Jutut kertovat siitä, että lentokoneessa joutuu katsomaan, ettei istu ilmastoinnin alla, ja jäätelön syöntiäkin joutuu välttämään äänen vuoksi.

- Kevyessä musiikissa toimitaan samoilla säännöillä. Kaikki vaikuttaa ääneen, mutta asia on tosi henkilökohtainen. Joku ei saa mistään mitään oireita. Toisella lähtee ääni pienestäkin ilman vireestä.

"Satoja keikkoja vuodessa tekevät artistit ovat laiskimpia harjoittelijoita"

Maija Hapuojalla on oma näkemyksensä tämän hetken musiikkialasta. Hänen mielestään menestyneenkin artistin tulee säännöllisesti kouluttaa ja huoltaa ääntään.

- Ne artistit, jotka tekevät satoja keikkoja vuodessa, ovat valitettavan usein niitä laiskimpia harjoittelijoita. Usein kuulostaa siltä, että heillä on jo tarpeeksi keikkoja ilman laulutuntejakin. Kun olet esiintyvä artisti, omasta instrumentista täytyy pitää huolta. Jokaisen esiintyvän artistin kannattaa pitää huolta omista työkaluistaan ja hoitaa ääntään asiallisella tavalla. Ei kukaan lähde pystymetsäänkään sahailemaan puita, jos ei ole tekniikkaa hallussa, painotti nainen.

- Erityisesti nuorten äänenkäyttö minua pelottaa, koska heidän kropan käyttönsä on puutteellista ja he useimmiten käyttävät ääntänsä liian voimakkaasti. Muiden matkiminen tuntuu olevan suosiossa. Pahinta on, kun halutaan kuulostaa joltakin toiselta artistilta matkien kaikkia heidän maneereitaan ja äänen sävyjä. Näin oma kehittyminen ja riskien otto jää puuttumaan. Kilpailut ovat myös oma lajinsa. Ilman kunnollista harjoittelua ja kropan käyttöä äänen kohtuuton rääkkäys saattaa muuttua kohtalokkaaksi.

Kuinka usein lauluoppilas sitten tulee Hapuojan pakeille tekemään Whitney Houston -imitaation?

- Silloin kun olin kevyen musiikin lehtorina Jyväskylässä, tällaisia tilanteita tuli vastaan paljon. Aina ensimmäisenä oppilaat matkivat, koska kappaleita on helppo opetella netin välityksellä. Kehotan oppilaita kuitenkin maltillisuuteen ja kehittämään omia juttuja imitaation sijaan. Itse olen ihan allerginen kaikelle kopioimiselle, saan ihan näppyjä, nauroi Maija.

Laulussa on aina uutta opittavaa. Vuosien kokemuksenkin jälkeen ihminen saattaa saada laulutunnilta uutta inspiraatiota ja tietoa.

- Minulla oli viime viikolla eräs kuuluisa artisti laulamassa. En viitsi sanoa tässä hänen nimeään, mutta hän on laulanut vuosikymmenet ja tuli laulutunnilleni. Hän oli silmät ymmyrkäisinä, että näinkö sitä laulua lauletaan oikeasti, kertoi Hapuoja.

- Hän nappasi heti ylä-äänet, kun on lahjakas ihminen ja huomasi, miten kroppaa käytetään. Homma tökki vain pikkuisen, hän tarvitsi vinkkejä. Tällaisia vinkkejä pitäisi antaa koulussakin oppilaille. Olen tehnyt kirjani sillä silmällä, että mahdollisimman moni pystysi saamaan sieltä apua. On pieniä paikkakuntia, joissa ei ole laulunopettajia, silloin kirja on mainio apuväline.

Laulunopettaja kehottaa lauluintoisia treenaamaan yksin ja käymään testauttamassa taitonsa säännöllisesti ammattitaitoisella opettajalla. Tällaisia tilanteita ovat esimerkiksi kesällä pidettävät musiikkileirit.

Suuren lahjakkuuden tunnistaa, kun se tulee vastaan

Laulutunneille tulee Hapuojan mukaan eri tasoisia laulajia. Joistain kuulee samantien, että tuossa on tulevaisuuden tähti. Milloin Maijalla menee kylmät väreet oppilaan lauluesityksen ansiosta?

- Tällaisia tapauksia tulee vastaan todella harvoin, mutta ilo on aina sitäkin suurempi. Kuulen heti, kun ihminen avaa ensi kertaa suunsa, että tästä tulee vielä jotakin. Kyllä niistä yleensä on tullutkin. Jari Sillanpää oli yksi, Essi Wuorela oli yksi, Aili Ikonen oli yksi. Kyllä kuulen sen heti.

- Katson, miten kroppa toimii ja miten nopeasti ihminen edistyy, kun hänelle antaa eväitä. Joskus oikeasti menee kylmät väreet. Mietin, että ei ole totta, että näin lahjakkaita ihmisiä on maailmassa. Tällaisia tapauksia tulee vastaan aikaa harvoin.

- Usein tulee vastaan keskitasoa. Kaikilla on sama ilo laulaa ja on tärkeää, että kaikki saavat harrastaa. Kaikista ei tarvitse tulla tähtiä. On ihmisiä, joilla ei ole rytmitajua ja nuottikorvaa, mutta he haluavat laulaa karaokessa. Se on yhtä arvokasta.

Yleinen kynnys laulu-uran aloittamiseen on madaltunut TV-formaattien myötä. Moni unelmoi The Voice of Finland tai Idols-voitosta, ja ohjelmien myötä on myös käynnistynyt useita artistiuria.

- Se on vaarallinen trendi. On kiva, että joku pääsee ponnahtamaan pinnalle noiden ohjelmien kautta, mutta valitettavasti ne ovat yhä nuorempia ja nuorempia ihmisiä. Jokaisellahan pitää olla unelmia, mutta täytyy olla jalat maassa. Täytyy tietää rajansa. Kannattaisi kokeilla ensin laulamista ja esiintymistä pienissä puitteissa.

- Jos mennään The Voice of Finlandiin ja Idolsiin ja joku sanoo sulle tosi suoraan, että susta ei ole mihinkään. Äiti ja kaverit on koko ajan sanoneet, että olet mahtava ja kyllä voitat. Kyllä siinä tulee pettymyksiä ja haaveet voivat haihtua. Kun on isot odotukset ja tipahtaa korkealta, lauluhalut ja itsetunto menee pitkäksi aikaa.

"Pidin Jari Sillanpäälle lauluntunnin keikkalavalla"

Hapuojan opetustyön merkitys kiteytyi elokuussa Olympiastadionilla järjestettyyn Jari Sillanpään syntymäpäiväkeikkaan. Siellä Maijan tähtioppilas veti lähes nelituntisen show'n ja kutsui mentorinsa lavalle yhden kappaleen ajaksi.

- Se tärkeä ja hieno hetki. En ole koskaan laulanut noin isolle yleisölle. Siellä oli todella ihana tunnelma, eikä kukaan ollut hermostunut. Sattui vielä niin hyvä ilma - tilanne syöpyi syövereihin loppuiäksi, pohdiskelee Maija jälkikäteen.

Sillanpää on yksi Maijan menestyneimmistä oppilaista, jonka työn jälkeä kelpaa ihastella.

- Lahjakas ihminen pystyy laulamaan eri tyylejä ja nappaa heti vaikutelmat. Olen opettanut Jarille tekniikkaa ja kropan käyttöä sekä tyylitietoisuutta. Olemme paljon kuunnelleet erilaista musiikkia ja poimineet sieltä juttuja. Hän taitaa eri genret tyylipuhtaasti, kertoo nainen.

- Jari uskaltaa heittäytyä ja ottaa uusia haasteita ja tyylejä. Mitä ikinä ehdotatkin, hän kokeilee sitä. Hän ei pelkää mitään - ja siinä mielessä Jari on mallioppilas.

Sillanpään ja Maija Hapuojan yhteinen sävel ja molemminpuolinen kunnioitus näkyy myös tilanteissa, joissa parivaljakko on nähty yhdessä samalla lavalla. Kemia on säkenöivä ja toimii.

- Minulla oli Savoy-teatterissa 60-vuotiskonsertti ja Jarin oli määrä olla siellä vieraana. Lauloin Anna-Mari Kähärän kappaleita koko illan. Olin ehdottanut Jarille, että hän laulaisi Tango yhdelle -kappaleen. Hän suostui, mutta tuli harjoituksiin siten, ettei ollutkaan ehtinyt oman kiertueensa takia ehtinyt lainkaan harjoittelemaan.

Sillanpää ehdotti lauluopettajalleen toista kappaletta, jonka nimi on Sinua, sinua rakastan. Vaikka kappale on kaunis, Hapuoja ei antanut periksi.

- Sanoin, ettei se sovi, kun tämä on Kähärä-konsertti. Jari voihkaisi, ettei hän osaa kappaletta. Mietimme vähän aikaa ja totesin, että sitten minun täytyy opettaa kappale hänelle lavalla. Päätimme pitää lavalla improvisoidun laulutunnin, muisteli Maija naurahtaen.

- Laulutunti kesti lavalla 15 minuuttia ja yleisö ulvoi naurusta. Olen saanut siitä loistavaa palautetta, Jari oli niin hauska. Monet ihmettelivät, miksi tuollaista tilannekomiikkaa ole enemmän. Jari uskaltaa heittäytyä, mopo karkasi kyllä käsistä.

Samanlaista heittäytymistä on nähty kaksikon toimesta lavalla sittemmin uudestaan yhtä hyvällä menestyksellä.

- Aina vähän pelkään, että jos Jari ei uskallakaan tehdä jotain, mutta kyllä se mies on samantien mukana, kun heittää vähän bensaa liekkeihin.

Tulevaisuudessa yleisö saattaa päästä kuulemaan Hapuojaa ja Sillanpäätä varsin erikoisellakin keikalla.

- Olemme kehitelleet Jarin kanssa ideaa jo muutaman vuoden ajan. Haluaisimme pitää sellaisen konsertin, jonne ihmiset tulevat oman tyynyn ja jumppapatjan kanssa. Yleisö voisi maata lattialla ja paikalla olisi paljon kynttilöitä. Laulaisimme ihania hitaita ja hiljaisia lauluja.

- Bändi voisi soittaa pitkiä pätkiä yhtä, kahta nuottia ja yksinäinen huilu tai kitara kaikuisi tilassa. Nukahtaakin saisi, muttei kuorsata - tai tulen tökkäisemään. Mun miestä ei voi päästää sinne, hän nukahtaisi samantien, nauroi Hapuoja.

- Olympiastadionin keikkaa edeltävissä harjoituksissa juuri puhuttiin, että seuraavaksi tehdään se. Kuvittele joku kirkko - no, sinne ei varmaan saa tulla nukkumaan - mutta joku luolamainen ihana tila, jossa kaikuu. Siellä olisi tummat tiiliseinät. Se olisi hyvän olon ilta, kaikki olisivat rentoutuneita sen jälkeen, esiintyjät ja yleisö.

Tuota keikkaa on vaikeampi kuvitella olympiastastadionille, vaikka Sillanpää on sanonut sinne vielä palaavansa. Maija on samaa mieltä.

- Kuvittele, jos 30 000 ihmistä alkaa kuorsaamaan samaan aikaan, mitäs sitten?


Maija Hapuojalta ilmestyy Reino Helismaa -aiheinen levy, joka kantaa nimeä Suudelmin suljetut kirjeet. Levy julkaistaan 27. lokakuuta, ja Kansallisteatterin Lava-klubilla kuullaan Hapuojan tulkintaa albumin kappaleista.


Hapuoja on mukana myös Kodin kynttilät -kokoonpanossa Irma Tapion ja Monna Kamun kanssa. Yhtye esittää 40-50-lukujen musiikkia, ja esityksiin tekee koreografiat Eeva Litmanen.

Kilpailut

Uusimmat