Kirka avautui työnarkomaniasta: "Tähän ammattiin heittäydytään"
Suomen rakastetuimpiin tähtiin kuulunut Kirka menehtyi vuonna 2007. Hänen elämäänsä värittää halu tehdä musiikkia täysillä ja antaa ihmisille kaikkensa. Mies tunnisti itsessään vuonna 2002 myös työnarkomanian piirteitä.
Edesmennyt Kirka unelmoi vuonna 2002 lomailusta, mutta vietti harvoin pitkiä sapattivapaita.
- Seppo Kahilainen Dex Viihteestä sanoi, että hullu toi mies, kun se ei pidä lomaa. Hänen on välillä panna homma poikki. Olen joka paikassa sanonut sen, etten ole tottunut sapattivuosiin tai puolen vuoden taukoihin. Se ei ole kovin kivaa. Suomalainen arvostaa työntekoa. Jos alat liikaa lintsaamaan tai heittäytymään taiteilijaksi. Kenties ne eivät enää muista, kuka tuo tyyppi on, summasi Kirka.
- Olen pitänyt kyllä vapaapäiviä, mutta mitään vuoden sapattia en pystyisi tekemään. Se tuntuisi hirveältä. Olen tällainen lievä työnarkomaani. Toisaalta, mulla on kahdeksan hengen ryhmä, joka mun on työllistettävä. Heistä pitää pitää huolta.
Kirka ei koskaan kouluttanut itseään ns. tavalliseen ammattiin, mutta se ei kaduttanut. Päinvastoin.
- Onneksi en tehnyt niin. Tämän takia olen elättänyt itseni 30-40 vuotta tällä jutulla. Kyllä se pitkään vie. Kovin moni julkisuudenkipeä hakee menestyksensä kyseenalaisin keinoin. Joku missi menee laulaa vaikka biisejä tai mäkihyppääjä Matti Nykänen laulaa jonkun biisin. Ei siinä mitään pahaa ole, mutta he eivät vain ymmärrä, ettei laulajan ja muusikon työ ole helppoa. Tämä ammatti on vaativa ja joudut heittäytymään siihen, laukoi Kirka.
- Tätä ei tehdä huitaisemalla. Tai jos niin teet, se on nopea nousu ja vielä nopeampi tuho. Suomessa on aikaisemmin ollut se mentaliteetti, että se on mies, hanuri, palli ja kossupullo - mutta kun se vaatii niin paljon enemmän. Ei tämä ole mitään "sex, drugs and rock 'n roll" -elämää. Terveyttää pitää vaalia.
Kirka muisti Iskelmän haastattelussa selkeästi uransa huikeimman hetken. Miehen isoimpia saavutuksia oli esiintyä Mestarit Areenalla -kokoonpanon kanssa Helsingin Olympiastadionilla.
- Kaikki alkoi siitä, että Nokia halusi meidät omille kesäfestareilleen, jotka firma järjesti työntekijöilleen. Pojat alkoivat kuiskuttelemaan, että varataanko Hartwall Arena. Hytin veljekset tekivät kuvion mahdolliseksi, kiitteli mies.
- Siitä voi moni olla eri mieltä, mutta olen sitä mieltä, että jos 40 000 ihmistä on Helsingin olympiastadionilla. Kuka tahansa saa yrittää samaa. Se on kateellisten puhetta, jos joku sanoo, ettei toi nyt mitään ollut. Se oli niin kova juttu - kovin, mitä Suomessa on koskaan tehty. Siinä oli hyvä onni mukana. Oli tarpeeksi erilaisia laulajia ja homma oli tarpeeksi isosti tehty.
