Kuva: Jani Laukkanen
Joel Hallikainen, 55, elämänsä vaikeimmasta valinnasta: "Kiusaus lähteä perheen parista oli suuri"
Laulaja muistelee 90-luvun huippusuosiotaan, jonka aikana perhe-elämä jäi vähemmälle yleisöä täynnä olevien keikkapaikkojen takia.
Joel Hallikainen, 55, elää tällä hetkellä yhtä elämänsä parhaista kesistä. Mies tekee vahvaa paluuta tanssilavoille, ja kiertää Patajätkä-yhtyeen kanssa nostalgia-kiertueellaan viihdyttämässä kotimaista iskelmäkansaa.
90-luku on edelleen in, ja kiinnostaa ihmisiä. Hallikainen itse pursuaa elämäniloa ja intoa päästä lavalle. Kun mies aikoinaan laittoi pillit pussiin julkisen uransa kanssa, ei ollut lainkaan takeita, että hän tulisi koskaan takaisin.
Mutta tässä hän nyt on.
- Koen, että olen pirun hyvässä vedossa tällä hetkellä. Elän parasta aikaa. En koe olevani vanha. 55-vuotiaana se juttu ei enää ole se, että mitä kaikkea ehdin tehdä. Tärkeintä on miettiä, miksi teen jotain. Etsin laatua ja maagisia hetkiä, joissa pääsee läsnäoloon yleisön kanssa, hän sanoo Iskelmäfestivaaleilla Himoksella.
- Nuorempana tavoittelin sankaruutta ja halusin saada oikeutusta, eräänlaisen työluvan tehdä tätä viihdetaiteilijan ammattia. Nyt minulla on jo se työlupa, ja yleisö tuntee minut. Tämä on armollisempaa aikaa, kun voin asettua yleisön eteen rauhassa kitara kädessä.
Hallikainen tarjoaa kiertueellaan vanhojen nostalgiahittien Kuurankukan, Anna vierellesi tulla ja Antaa surun mennä lisäksi myös uusia kappaleita. Kun katsoo hänen levytettyjen laulujensa määrää, yli 250 kappaleessa riittää laulettavaa.
Suursuosio löi ällikällä
90-luvulla Hallikaisen persoona ja kappaleet upposivat loveen, jossa oli nuoren, reippaan kultapojan kokoinen tyhjiö.
- Sellaiselle raikkaalle ja reippaalle nuorelle miehelle oli tilausta. Yleisö halusi pehmeyttä, mikä on perinteisesti liitetty minuun ja lauluihini. Suomi oli lamassa ja oli äärimmäisen ikäviä tragedioita ja konkursseja - siihen tilanteeseen tarvittiin joku nuori, viriili ja innokas nuorukainen uskoa luomaan. Oli luojan lahja, että satuin olemaan oikeassa paikassa, hän sanoo.
- Tein kyllä itse kaikkeni, että minut huomattaisiin, kävin Tapsan tahdeilla esiintymässä ja keikkailin ympäriinsä. Mutta sitten kun se lämäri tuli vuonna 1992, sellaiset voimat lähtivät liikkeelle, ettei kukaan oikein tiennyt, mihin asti se jatkuisi, Joel kuvailee.
- Tanssipaikat olivat täynnä väkeä, ja se jatkui monta vuotta. Televisiossa Tuttu Juttu pyöri miljoonille katsojille joka torstai, ja tehtiin leffoja ja levyjä. Kuurankukka on tänä päivänäkin Suomen viidenneksi myydyin albumi. Ja Anna vierellesi tulla on myydyimpien joukossa. Kaikki tuli sellaisena vyörynä. Minä suostuin siihen, ja suomalaiset ottivat minut.
(kuva: Bo Stranden)
Elämän vaikein valinta
Vuonna 2000 Joel Hallikaisen oli pakko laittaa peli poikki. Hän oli ollut vuosia poissaoleva, keikkaileva perheenisä kolmelle lapselleen. Perheeseen olikin yhtäkkiä tulossa kaksoset, ja suosionsa huipulla oleva artisti joutui elämänsä vaikeimman paikan eteen.
- Minun oli vaan pakko tehdä valinta. Tein sen perheeni vuoksi. Nyt kun katson 17 vuotta taaksepäin, se on elämäni parhaimmista päätöksistä, vaikka se oli silloin kivuliasta. Nämä kaksoset ovat nyt 17-vuotiaita ja olen oikeasti ollut osa heidän elämäänsä. Heillä on ollut tasainen, normaali lapsuus, hän kertoo.
- Kun ensimmäiset lapset syntyivät 90-luvulla, olin keikalla koko ajan. Menetin sen ajan, ja sain isyyttä takaisin 2000-luvun aikana. Tavoittelen nyt ihan erilaisia asioita kuin 25 vuotta sitten.
Hallikaisen arvomaailma on kääntynyt vuosien varrella päälaelleen. Menestystä janonnut keikkaileva artisti elää perheelleen ja iloitsee lapsenlapsistaan. Nyt ne pehmeät arvot, joita Joel toi kovaan 90-luvun lamaan, ovat totta myös sisältäpäin.
- Tänään minulla on siihen ymmärrys, mihin minua siinä tilanteessa kutsuttiin. Silloin piti kuunnella sisäistä impulssia, joka oli vahva. Sain siinä elämäni arvot järjestykseen.
(kuva: Jouni Lehtonen)
"Kiusaus lähteä perheen parista oli suuri"
Syvälle silmiin katsova ja leveästi hymyilevä artisti siteeraa ystäväänsä laulaja Erkki Liikasta, joka on käskenyt Hallikaisen pitää aina "toinen jalka kovalla".
- Se tarkoittaa sitä, että laulajan ammatti on hengenvaarallinen ala, tässä hajoavat ihmiset ja perheet. Olen saanut omassa elämässäni kipuilla ja rimpuilla, se on osa ihmisyyttä. Jostain syystä oma perheeni ei ole hajonnut, vaikka olen ollut välillä aika palasina, hän kertoo.
Mies kertoo kohdanneensa omat mörkönsä silmästä silmään.
- Silloin kun olet se yleisön haluama artisti, kiusaus lähteä perheen parista on suuri. Sinua halutaan maailmalla. Ovet ovat auki joka paikkaan, punainen matto on edessä ja tervapadat palavat. Siinä helposti hämääntyy, jos ei muista, mikä on tärkeintä. Oli tärkeä siunaus kohdallani, että olin keikkaillut jo 10 vuotta, kun läpimurto tuli.
Hallikainen tuntee niskassaan viihdealan paineet. Ne ovat tuttuja jokaiselle artistille.
- Tällä alalla odotukset ovat suuret. Ihmisillä on sisäänrakennettu palvomisvietti, ja he hakevat aina uutta palvonnan kohdetta. Show-ala menee koko ajan kireämmälle. Huomaan, että täällä Iskelmäfestivaaleilla on todella hyvin hoidettu - tekniikka, valot ja bäkkärit on viimeisen päälle. 25 vuotta sitten keikat olivat kotikutoisempia, hän avaa.
- Tehokkuusajattelun hinta on se, että artistin urakaari elää aina vain lyhyemmän aikaa. Musiikki kuunnellaan nopeasti, ja tulee uusia laulajia päälle. Jos määrittelet oman arvosi sen mukaan, mitä muut sanovat, voit hukkua siihen. Osa artisteista myös jää kiinni vanhaan artistiminäänsä, eikä osaa uudistua. Rehellisesti sanottuna tulee kollektiivinen myötähäpeä artistin puolesta, joka ei ymmärrä siirtyä syrjään ja antaa nuoremmille tilaa. Varsinkin, jos hänellä ei ole mitään sanottavaa yleisölleen.
Onko Joelin mielestä paljonkin sellaisia vanhempia artisteja, joiden pitäisi jo jäädä eläkkeelle?
- Kaikki - minä mukaanlukien, laulaja nauraa.
Hän pehmentää toteamalla, että osa artistilegendoista on niin suosittuja yleisön keskuudessa, ettei heidän "anneta" lopettaa.
- Oma tilanteeni on se, että minulla oli yksi kristallinen hetki 90-luvulla. Sen jälkeen olen elänyt omaa elämääni. Tässä vaiheessa voin sanoa, että aika näyttää, onko uusilla biiseilläni paikka yleisön sydämissä. Sen tiedän, että minä ja kitarani jatkavat kulkuaan. Se on kutsumukseni, ja elämässän osoitettu tehtävä. On mielenkiintoista nähdä, miten tanssikansa ottaa persoonani ja kappaleeni vastaan, hän hymyilee.
- Haluan välittää ihmisille rakkauden ja läsnäolon sanomaa, Hallikainen päättää haastattelun.
Lue myös: Joel Hallikainen: "Uhrasin miltei perheeni uran takia"
Lue myös: Kuurankukasta tänä vuonna 25 vuotta - Joel Hallikainen palaa tanssilavoille uudella kappaleella
