Egotrippi valitsi uransa rakkaimmat kappaleet - kuuntele 25 vuoden parhaat helmet
Matkustaja (2003)
Vaikka Helsinki-Hollola -levy ei ollut valtava myynti- tai radiosoittomenestys, niin Egotripin fanit olivat rakastaneet albumia. Albumin kappaleista tuli myös Egotripin livesettien perusta.
- Helsinki-Hollolan jälkeen yritimme tehdä jatkumoa sille. Meillä oli tietoinen päätös, että tehtäisin rokkipläjäys, Knipi kertoo.
Vaikka suunnitelma oli selvä, niin asiat eivät sujuneetkaan toivotulla tavalla. Energiat yhtyeen sisällä eivät olleet enää kohdillaan.
- Hyvin nopeasti kävi kuitenkin ilmi, että tällä kertaa sellainen ei tulekaan luonnostaan. Minulta ja Mikiltä ei vain homma lähtenyt enää siihen suuntaan. Se oli ensimmäinen kerta itselleni, kun jouduin ihan tosissaan miettimään, että yritänkö nyt tehdä jotain ilman oikeaa fiilista vain sen takia, että olen päättänyt juuri niin.
Lopulta koko Egotripin tulevaisuuskin oli vaakalaudalla.
- En tiedä hajosimmeko me, mutta siinä oli muutaman kuukauden jakso, jonka aikana emme nähneet, Knipi muikstelee.
Mikki muistaa jakson vielä tarkemmin.
- Itse asiassa me emme olleet kahdeksaan kuukauteen yhteydessä. Edellisen albumin ristivedon jälkeen sitä huomasi, että ei ollutkaan paukkuja mihinkään. Ehkä kaikilla bändin jäsenillä oli yhteinen käsitys siitä, että Helsinki-Hollola oli tietyn näkemyksen päätös, Mikki kertoo.
- Näin jälkikäteen olemme katsoneet, että levymme ovat tulleet trilogioina. Tuo hetki oli jollain tavalla lapsuuden loppu ja yhden aikakauden päätös. Me lopulta päätimme jatkaa matkaa ja musiikin tekemistä yhdessä.
Päätöksestä huolimatta uuden levyn tekeminen ei edennyt nopeasti. Kesken kaiken basisti Mikko Mäkelä ilmoitti eroavansa yhtyeestä.
- Mikko oli minulle hyvä kaveri ja hänen lähtönsä oli iso kolaus, Mikki muistelee.
- Jossain vaiheessa me tajusimme, että olimme tehneet levyä jo aika kauan. Mikko kun lähti, niin vasta sitten aloimme tehdä asioita oikeasti yhdessä. Sen jälkeen saimme rohkeutta ja päättäväisyyttä tehdä asioita, Knipi kertoo.
Myös Mikki jakaa tuon muiston.
- Me työstimme levyä määrätietoisesti ja olimme tosi fiiliksissä näistä biiseistä. Vieläkin tuntuu siltä, että yritimme nostaa entisestään kunnianhimon tasoa.
Jos bändi oli edellisen aikaan pistänyt studiohenkilökunnan burnoutin partaalle, niin tuo raja saatettiin jo ylittää.
- Tämä ei ollut prosessina yhtään edellistä levyä helpompi. Helsinki-Hollolasta alkanut kokeilunhalu jatkui, ja kokeilimme aktiivisesti uusia juttuja. Jokaiseen biisiin paneuduttiin niin kuin se olisi koko levyn tärkein kappale. Keskityimme biiseihin niin totaalisesti, ettemme edes miettineet kokonaisuutta, Mikki kertoo.
Työtahti oli tuottajille liikaa.
- Kun aloimme tekemään Mustia varjoja Chydeniuksen Kallen kanssa, niin hän löi melkein saman tien hanskat tiskiin, Knipi muistaa.
- Mustat varjot oli ensimmäinen kappale, minkä aloitimme ja viimeinen, joka valmistui. Myös Lasse Kurjen mahahaava paheni tämän prosessin aikana, Mikki jatkaa.
- Hänkin joutui lopulta jättämään tämän kesken, kun alkoi saada rytmihäiriöitä ja ahdistuskohtauksia. Lasse piti taukoa ja palasi sitten hoitamaan homman tyylikkäästi loppuun.
Vaikka muu henkilökunta putoili ympäriltä pois, niin Egotrippi teki määrätietoisesti töitä niin, että levy valmistui. Siitä tuli menestys, sillä se myi kultaa ja Älä koskaan ikinä -single nousi hitiksi.
Levyn rakkaimpia kappaleita pohtiessaan Mikki ja Knipi joutuvat käymään keskustelua ennen kuin keksivät valintansa.
- Mustat varjot on ehkä levyn tärkein biisi kaikin puolin, Knipi sanoo.
- Mustat varjot -biisillä on valtava symbolinen arvo. Kuulin kappaleen demon ensimmäisen kerran Knipiltä ja tajusin, että tästä starttaa vihdoinkin levyn teko, Mikki sanoo.
- Yksi tärkeä kappale on tietenkin Matkustaja, joka jäi lopulta pois koko levyltä, mutta antoi kuitenkin nimen koko albumille, Knipi miettii.
Lopulta molemmat pystyvät valitsemaan yksittäiset suosikkikappaleensa.
Knipin valinta: Varovasti nyt
- Matkustaja oli ensimmäinen levy, missä minä lauloin liidin. Varovasti nyt on siinä mielessä levyn rakkain kappale, koska se on ohjannut lauluntekoani siitä aina tähän päivään asti.
Mikin valinta: Pakkasukko
- Knipi teki tämän biisin ja minä siihen tekstin, Mikki esittelee.
- Muistan, miten äänitimme ensimmäisen version siitä Vuosaaren kesäsiirtolassa. Yritimme myöhemmin nauhoittaa sen uudestaan, mutta se ei enää onnistunutkaan, Knipi kertoo.
- Olimme onnistuneet ensimmäisellä kerralla taltioimaan juuri sen tunnetilan, minkä kappale tarvitse. Se tunnetila on osa biisin viehkeyttä. Pakkasukko on aito ja vilpitön, todella hyvä biisi, Mikki perustelee valintaansa.
Kuuntele koko Matustaja-albumi alta ja siirry seuraavaan albumiin, joka toi Egotripille yhtyeen ensimmäisen albumilistan ykkössijan.
Juttu jatkuu seuraavalla sivulla.
Jatka lukemista