Äidilleni: "Yhdenkään äidin ei pitäisi kokea asioita, joita laitoin sinut läpikäymään"
"Äidilleni,
Muistan meidän todella todella vaikeat vuodet, kun asuin vielä kotona. Ja silloin, kun minun olisi pitänyt muuttaa takaisin, muistan ne sanat "Minä en halua sinua kotiin" Millainen äiti sanoo tyttärelleen noin? Silloin en ymmärtäny ja raivosin.
Mutta nyt ymmärrän, että olit vain loppu, olit aivan uuvuksissa. Siitä, kun jouduit huolehtimaan ja pelkäämään minun puolestani koko ajan. Olet joutunut näkemään minun arpeni, olet tullut osastolle katsomaan minua melkein joka päivä vaikka matkaa on ollut, olet itkenyt sairaalavuoteni vieressä, kun minä yritin itsemurhaa ja paljon muuta. Yhdenkään äidin ei pidä koskaan joutua kokemaan sellaista.
Teinivuosieni alussa me vain riitelimme ja tappelimme. Olin agressiivinen, hyökkäsin jopa sinun kimppuusi. Olen niin pahoillani.
Masennus on voimia vievä tauti myös läheisille, mutta sinä jaksat aina huolehtia minusta. Ja olen niin onnellinen, koska välimme on vihdoin paremmat kuin moneen vuoteen. Käymme yhdessä kirppareilla, tulet katsomaan kissojani ja käymme syömässä.
Olen onnekas, koska minulla on sinunlaisesi äiti.
Rakastan sinua äiti!
Terveisin
Onnellinen tyttäresi"
Lähetä meille avoin kirjeesi osoitteeseen rea.haverinen@bauermedia.fi. Voicen toimitus pidättää oikeuden muokata kirjeitä ja päättää itse niiden julkaisusta. Julkaistut kirjeet julkaistaan aina nimettöminä.
Lue aikaisemmat Avoimet kirjeet tästä.