Kuva: Fotolia
Isälleni: "Prinsessan hiuksia pitäisi harjata, ei tukistaa"
Avoin kirje -sarjassa ihmiset kirjoittavat avoimesti ja rohkeasti asioista, jotka ovat jääneet sanomatta tai kuulematta.
"Isälleni,
Kun synnyin, jäit työttömäksi, jotta voisit viettää aikaa kanssani. Mokasit kuitenkin entistä pahemmin.
Joinain päivinä, kun kutsuit minua prinsessaksi, minä uskoin sen, prinsessan hiuksia kun harjataan 100 vetoa joka aamu. Mutta minun pitkiä hiuksia oli ilmeisesti myös hyvä repiä ja tukistaa. Olin alle kouluikäinen. En minä ymmärtänyt sen olevan väärin.
Ehkä se johtui siitä, että olen väärää sukupuolta. Ehkä et vain osannut olla kanssani. Ehkä minussa vain on jotain pielessä.
Kun sairastuin masennukseen ja paniikkihäiriöön, keksit keinosi kontrolloida minua. Kun olin pohjalla ja sain kohtauksia, sinä käytit väkivaltaa "rauhoittaaksesi" minua. Se pahensi oloani entisestään.
Kun täytin 14 vuotta, tajusin, etten enää edes tunne sinua. Ainoa yhdessä vietetty aika oli kun satutit minua, tai kun istuimme ruokapöydässä.
Pahimmalta tuntuu se, että äiti ei tiennyt tästä mitään.
Halusin kuolla, koska en kelvannut edes sinulle, omalle isälleni. En koskaan ollut yhtä hyvä kuin veljeni.
Ja vaikka meillä menee nyt hyvin, minä pelkään sinua. Pelkään miestä jonka pitäisi olla elämäni roolimalli. Miestä, jonka pitäisi suojella minua. Kun joku päivä saan omia lapsia, en anna sinun tavata heitä ilman valvontaa.
Tuhosit itsetuntoni. En ole ikinä pystynyt luottamaan yhteenkään mieheen.
En pysty antamaan anteeksi. En pysty olemaan viikkoakaan miettimättä, mikä minussa on vikana. En pysty ymmärtämään miten pystyt tehdä näin rakastamallesi ihmiselle.
Vai oletko koskaan edes rakastanut minua?
Terveisin,
Prinsessasi"
Lähetä meille avoin kirjeesi osoitteeseen rea.haverinen@bauermedia.fi. Voicen toimitus pidättää oikeuden muokata kirjeitä ja päättää itse niiden julkaisusta. Julkaistut kirjeet julkaistaan aina nimettöminä.
Lue aikaisemmat Avoimet kirjeet tästä.
