Suomalaisasiantuntija ehdottaa pizzaa Linnan juhliin: "Sopii syötäväksi käsin"
Rakkaudesta pizzaan: Saku Tuominen kertoo uudessa Pizze-teoksessaan pizzanvalmistuksen perinteistä. Tiesitkö, että on olemassa makeaa pizzaa?
Saku Tuominen halusi avata pizzan moninaisuutta tuoreella Pizze-kirjallaan.
- Monella on se ajatus, että pizza on leipä, jonka päällä on tietyt täytteet. Se voi olla paljon enemmän. On olemassa paksua ja ohutta pizzaa, roomalaista ja napolilaista, pizza frittaa ja levypizzaa ja makeaa pizzaa...Halusimme esitellä ihmisille pizzaperheen ja kertoa erilaisista tilaisuuksista, joissa pizzaa voi nauttia, toteaa mies.
- Jos puhutaan vaikka täytteistä, niin se riippuu kovasti siitä, millaista pizzaa haluat tehdä. Linnan juhliin ehdotan levypizzaa, johon tulee täytteet kylmänä. Se sopisi hyvin syötäväksi käsin ja säilyy buffet-pöydässä. Täytetty pizza ripiena voisi sopia hyvin tai sitten makea jälkiruokapizza. En tekisi Linnaan napolilaista pizzaa tai mitään sellaista, mikä on parhaimmillaan suoraan kuumana uunista.
Italiassa on kaksi pizzaperhettä, pizza pomana ja pizza napolitana. Mikä niiden ero on?
- Pizza romana on Italiassa suositumpaa. Kaikki suomalaiset tarjoavat tätä pizzaa myös - se on vähän ohuempi ja rapeampi. Kaikkein aidoin on napolainen pizza, joka on myös ohut keskeltä, mutta reunoilta paksumpi. Se menee hiivaleivän ja naan-leivän suuntaan. Napolilainen pizza syödään käsin kaksinkerroin, ja sen kanssa juodaan olutta.
"Maistaisitko makeaa pizzaa?"
Moni suomalainen ei tiedä, että Italiassa makea pizza on aivan normaali asia.
- Makea pizza on kuulunut pizzan historiaan keskeisenä osana. Nutella-pizza on joissain osissa Italiaa aivan normaali asia, eikä yhtään koominen. Mutta jos mietitään esimerkiksi ananasta, joka on Suomessa yleinen pizzatäyte, niin italialaisella ei tulisi mieleenkään laittaa pizzansa päälle tätä hedelmää, toteaa mies.
- Se on sama kuin suomalaiselta kysyttäisiin, että voiko karjalanpiirakan täyttää ananaksella. Olen kyllä itse sitä mieltä, että jos joku haluaa laittaa ananasta pizzaansa, niin siitä vaan.
Tunnustautuuko Tuominen itse pizzafriikiksi ja miten se näkyy hänen elämässään?
- En ollut vielä kovin iso pizzafriikki vielä kolme-neljä vuotta sitten. Alkuun teimme kirjan kuivapastasta ja sitten kaikesta muusta kuin pastasta ja pizzasta. Viimeiset kolme vuotta olen suuresti innostunut pizzasta. Nyt olen pizzafriikki, luen pizzasta, olen aika hyvä tekemään sitä ja syön sitä mielelläni. Hulluus on päässyt iskemään, kertoo kirjailija.
- Tällä hetkellä teen kerran viikossa pizzaa, vähintään.
Tutustu Saku Tuomisen Pizze-kirjaan täältä.
