Kahden yrityksen toimitusjohtajasta selvänäkijäksi: Konkurssi ja avioero muuttivat Päivi Kaskimäen elämän
Tamperelaisen Päivi Kaskimäen elämä vei hänet menestyvien yritysten toimitusjohtajan pallilta suureen muutokseen. Konkurssi ja avioero pakottivat naisen etsimään uutta suuntaa elämälleen ja se löytyi ihmisten auttamisen parista.
Naiseuden voimaa testataan eri toten vaikeuksissa. Tähän ajatukseen Päivi Kaskimäki oli tottunut jo lapsena. Hän kuvaa itseään vahvaksi selviytyjäksi, joka ei pelännyt ottaa vastuuta suuristakin asioista. Hänellä oli 80-luvun alussa kaksi yritystä, jotka nainen oli perustanut silloisen aviomiehensä kanssa.
Pahasta lamasta huolimatta Kaskimäki ja mies saivat yritykset menestymään. Silkkipaino ja tietokoneiden suojalaukkuja valmistava yritys tuottivat sopivasti ja niitä laajennettiin.
- Kannettavat tietokoneet alkoivat juuri silloin tulla muotiin. Elin ihan eri maailmassa kuin nyt. Ne olivat tuotantoalan yrityksiä kumpikin ja töissä oli miehiä ja naisia. Asuimme Helsingissä ja toimin yrityksessä toimitusjohtajana sekä jokapaikan höylänä. Jossain vaiheessa syntyivät lapset, kertoi Kaskimäki Iskelmälle.
90-luvun puolivälissä syntyneet lapset eivät vaikuttaneet Kaskimäen työntekoon.
- Aamusta iltaan painettiin töitä tosi yritteliäästi. Yritykset olivat menestyivät hyvin ja laajennettiin ja investoitiin. Tulevaisuudennäkymät olivat tosi hyvät. Jossain vaiheessa tuli se, että meille tuli avioero. Toinen lapsista oli silloin kymmenkuinen ja toinen kolmevuotias. Molemmat yritykset jäivät mulle, myös mieheni yritys. Väänsin vuoden päivät yksin pitkää päivää kahden lapsen äitinä.
- Onneksi siinä oli ihana ihminen hoitamassa lapsia, koska töissä tuotanto- ja rahoitussuunnitelmat piti pistää täysin uusiksi. Se oli aivan totaalinen muutos. Mulla on sieltä paljon mustia aukkoja muistissa, koska se oli niin täydellistä selviytymistä. Asiat piti vaan järjestää. Jälkeenpäin en muista yksityiskohtia, mutta yleisfiilis oli se, että kaikkia elämän osa-alueita järisytettiin.
Työ, koti, perhe ja avioliitto olivat muutoksessa, jolloin Päivin todellista sisukkuutta testattiin. Jo nuorena tyttönä vastuuta ottanut nainen saavutti rajansa.
- Kun oikein olet vahva ja elämä tuo haasteita, mietit että kyllä kestän mitä vaan. Joskus kehäykkösellä ajaessani ääni sanoi minulle, että jos jatkan tuota tietä, niin siitä ei hyvä seuraa. Intuitio varmaankin, sisäinen ääni. Mun oli pakko tehdä asioilleni jotain, olin vienyt itseni ja voimavarani äärimmilleen.
- Samaan aikaan suurin asiakkaamme käveli ulos ja siirsi toimintansa toiseen maahan. Se on pelkästään pienille yrittäjille brutaali isku. Kun toinen yrittäjistä, puoliso on lähtenyt pois, silloin ei voi enää jatkaa. Yrityksen talous vaati sitä, että oli pakko hakea konkurssia. Koti ja elämäntyyli vaihtuivat, muutin pois Helsingistä. Elämä näytti minulle rajani.
Kaskimäki vertaa 2000-luvun alun elämäänsä tarun Feenix-lintuun, joka paloi tulessa tuhkaksi. Samalta tuntui entisen elämän katoaminen ympäriltä.
- Itsellä oli päämäärä, että kun tämä on ohi, mennään lasten kanssa Itä-Suomeen metsään ja toivutaan siellä kesä. Sen jälkeen alkaa uusi elämä. Äitiys tuntui ajatuksena ihanalta, pystyin keskittymään kunnolla lapsiini.
Nainen kertoo nähneensä tapahtumien ansiosta oman vahvuutensa ja myös sen rajat. Kriisien jälkeen uudessa elämässä alkoivat kiinnostaa intuitioon liittyvät asiat.
- Tajusin, että vaikka maailmassa näytti olevan kaikki ylösalaisin, mulla oli oma sisäinen ohjaus. Se neuvoi menemään tiettyyn paikkaan tai tapaamaan tietyn ihmisen. Kun vein yritykset konkurssiin, prosessiin liittyi ihmisten tunnehyökkäyksiä, kiristystä, manipulointia ja velkojia. Rahan menettämisen pelon kanssa ihmisten todellinen puoli tulee esiin...
- Mulla oli myös erittäin hyviä ystäviä, jotka kantoivat kaaoksen keskellä. Juuri oikeita ihmisiä oikeissa paikoissa, oikeilla hetkillä. Minulle näytettiin uutta tietä. Kuuntelemalla sisäistä ääntä apua ja auttajia tuli vastaan. Se on sellainen asia, joka meillä jokaisella on. Joskus tarvitsemme rajun törmäyksen, että pysähdymme katsomaan vaihtoehtoja. Ei sitä osaa muuta ajatella kuin että tämä on mun työ, muita vaihtoehtoja ei osaa ajatella.
Päivi tutustui 2000-luvun alussa maya-astrologi Anneli Leivoon, joka alkoi opettaa hänelle ajan merkkien seuraamista. Siitä aukesi uusi tie kohti oman intuition todellista löytämistä. Tänä päivänä Kaskimäki tekee töitä ihmisten kanssa selvänäkijänä ja auttaa toisia löytämään omaa polkuaan.
- Elämä tulee ja tönäisee sut varikolle katsomaan, että mistä on aika luopua, että uusia asioita pääsee syntymään. Valtava helpotus tuli kun annoin itselleni luvan luopua koko elämäntyöstäni, arvoistani, taloudellisesta ajatusmallista ja työidentiteetistäni. En enää miettinyt, miten voin selvitä ja missä sitten olen, kun luovun kaikesta.
Miten Päivi löysi sisäisen äänensä muutoksen keskellä? Lue haastattelun toinen osa torstaina 11. joulukuuta Iskelmä.fi-sivustolta!
