Kuva: Ilkka Saastamoinen
Arvostelu: Tytöt tytöt tytöt on niin lumoava uutuuselokuva, että se on pakko nähdä itse
Tytöt tekevät elokuvassa, mitä haluavat, kirjoittaa Voice.fi:n toimittaja Minttu Tikkanen.
Tytöt tytöt tytöt on ihastuttava. Elokuvassa tyttöys on puhtaasti keskiössä ja kerrankin sitä ei vähätellä lainkaan.
Elokuvan takana on joukko naisoletettuja, ohjaaja Alli Haapasalo sekä lisäksi käsikirjoittajat Ilona Ahti ja Daniela Hakulinen. Myös lopputuloksesta näkee, että tekijät muistavat vielä oman tyttöytensä. Jos joku vielä kyseenalaistaa, miksi tarinoilla on tärkeää olla tekijät, jotka ymmärtävät itsekin teemasta jotakin, löytyy vastaus katsomalla vaikkapa Tytöt tytöt tytöt. Koska silloin tarinoista vain tulee aidompia, koskettavampia.
Nuoret näyttelijät Aamu Milonoff, Linnea Leino ja Eleonoora Kauhanen yltävät koskettaviin ja luonteviin roolisuorituksiin. Heidän esittämänsä Mimmi (Milonoff), Rönkkö (Kauhanen) ja Emma (Leino) ovat moniulotteisuudessaan samaistuttavia ja painivat kaikki jonkin elämänsä kipukohdan kanssa. Mimmillä on vaikea äitisuhde, Rönkkö etsii seksuaalista identiteettiään ja Emma ottaa liikaa paineita vaativasta taitoluisteluharrastuksestaan. Keskiössä on myös Mimmin ja Emman ihastuminen toisiinsa sekä tasapainoileminen uudessa parisuhteessa.
Elokuva ottaa teinitytöt ongelmineen vakavasti. Se ei aliarvioi katsojaansa eikä hahmojaan. Jo nuoret ja ehkä varsinkin nuoret elävät odotuksilla ja ongelmilla ladatussa maailmassa, jossa navigoiminen harhauttaisi helposti vanhemmankin tekijän. "Tyttöjen juttuja" pidetään monesti huonompina, pienempinä, kevyempinä tai tyhmempinä juttuina, mutta tässä elokuvassa tyttöjen jutut ovat kerrankin maailman tärkeimpiä juttuja eivätkä kalpene ollenkaan millekään muille jutuille.
Elokuvan tytöt myös avartavat tyttöyden kuvastoa ilahduttavalla tavalla. Hurraan mielessäni katsomossa, kun Mimmin kainalokarvat vilahtavat eikä siitä tehdä elokuvassa erikseen mitään suurta numeroa. On myös ihanaa nähdä, että seksuaalinen suuntautuminen voi kerrankin olla yksi ominaisuuksista muiden joukossa eikä enää hahmon tai tarinan ainoa määrittelevä piirre. Mimmillä tai Emmalla ei ole kriisiä sen kanssa, että he ovat kiinnostuneita samasta sukupuolesta, vaan he kamppailevat aivan muiden ongelmien kanssa. Eivätkä Mimmin ja Emman suhteen ongelmat myöskään millään lailla linkity heidän samaan sukupuoleensa. Elokuvat kaipaavat lisää tällaisia vähemmistöihin kuuluvia hahmoja, joissa vähemmistön edustaminen ei ole hahmon ainoa ja määrittävin ominaisuus, vaan vain yksi ominaisuus kaikkien muiden joukossa - niin kuin oikeassakin elämässä.
Käsikirjoitus on rakennettu taitavasti. Salakuuntelen näytöksen jälkeen leffateatterin käytävässä, kun muut katsojat ylistävät dialogia, joka "vain tulee suusta". He ovat oikeassa, juuri sellaista se on. Ei kirjoitetun oloista ollenkaan, vaan juuri sellaista, miltä teinitytöt oikeassa maailmassa voisivat kuulostaa. Se on terävää, nokkelaa, nerokasta ja tuntuu niin aidolta, että katsoja uskoo helposti, että tapahtumat ja keskustelut voisivat olla myös totta. Sen lisäksi, että kaikki päähenkilöt painivat jonkin itselleen raskaan asian kanssa, on elokuva kuitenkin myös ladattu räiskyvällä huumorilla eikä katsomossa voi olla pyrskähtelemättä aivan hervottomiin naurukohtauksiin.
Päärooleissa ovat Eleonoora Kauhanen, Linnea Leino ja Aamu Milonoff. (kuva: Ilkka Saastamoinen)
Mullistavinta elokuvassa on kuitenkin sen maailma. Se on ihastuttava, tytöt ovat vapaita, itse vallan kahvassa elämästään eivätkä joudu pelkäämään mitään. On raikasta nähdä elokuva, jossa tytöt tanssivat, bailaavat ja pukevat, mitä haluavat ilman, että kukaan tai mikään uhkaa heitä. Liian monesti tyttöydestä kerrotaan tarinoita vain miehisen katseen läpi, tytöt ovat tarinoissa usein kohteita tai uhreja. Liian monet tarinat opettavat, että "näin käy, jos puet minihameen tai lähdet yöllä baarista". Tässä elokuvassa sitä hetkeä ei tule, tytöille ei tapahdu mitään pahaa vain sen takia, millaisia he ovat. Elokuvassa tytöt ovat vihdoinkin vapaita ja tekevät, mitä haluavat.
On vaikea arvioida, kuinka puhutteleva elokuva on, jos ei ole joskus itse määritellyt itseään teinitytöksi. Tilanteet ovat äärimmäisen tunnistettavia ja aitoudessaan niin käsinkosketeltavan ihania ja myös kamalia, että teatterin penkissä tuntuu, ettei pysty aina pitämään edes silmiään auki. Silti väitän, että elokuva on jokaiselle avartava elämys, vaikkei tyttö olisikaan. Suurimman osan elämässä kuitenkin lienee tyttöjä, joiden maailmaa mieluusti ymmärtäisi vähän tarkemmin. Tämä on siihen tuhannen taalan tilaisuus.
Elokuvan nähtyään teatterista lähtee vain leveä hymy kasvoillaan. Tytöt tytöt tytöt -elokuvassa on jotakin niin sydämeenkäyvää, että se on pakko nähdä itse.
Tytöt tytöt tytöt saa ensi-iltansa tänään, 14. huhtikuuta. Elokuvan trailerin voit katsoa alta tai täältä.
Lue myös: Arvostelu: Ohjaaja Aku Louhimiehen uutuuselokuva Odotus saa katsojan kysymään: mitä helvettiä?
Lue myös: Arvostelu: Huonot naiset saa nauramaan kippurassa, vaikka aihe taustalla on vakava
Voice.fi, Radio Nova ja Iskelmä kuuluvat Bauer Mediaan.
