Kuva: Shutterstock
WWF: Suomesta löytyy pandan pään muotoinen saari - mistä on kyse?
Uudenmaan yltä otetussa ilmakuvassa näkyy ilmiselvästi pandakarhun pää, eikä se ole sattumaa.
Maailman luonnonsuojelujärjestö WWF:ään kuuluva WWF Suomi täyttää tänä vuonna 50 vuotta, ja juhlapäivän kunniaksi Uudellamaalla saattaa törmätä erikoiseen näkyyn, nimittäin pandakarhun pään muotoiseen saareen.
Saari on WWF:n rakennuttama kosteikko. Kosteikon tarkoituksena on imeä itsestään vesistöstä ravinteita, jotka muussa tapauksessa edistävät vesistöjen rehevöitymistä. Kosteikot toimivat myös asuinpaikkana muun muassa useille lintulajeille.

Uudellamaalla sijaitseva pandakarhun pää on rakennettu yksityiselle maalle, joten sen tarkka sijainti ei ole tiedossa. (kuva: WWF)

(kuva: WWF)
Kyseessä ei ole WWF:n julkaiseman tiedotteen mukaan suinkaan ensimmäinen kosteikko, jonka järjestö on rakennuttanut toimintansa aikana. Vuosien mittaan järjestö on ollut mukana rakentamassa noin 50:ä kosteikkoa ympäri Suomen, mitä erilaisimmin kuvioin koristeltuna.
- Kosteikkojen rakentamisessa voi käyttää luovuutta ja ne näyttävätkin upeilta etenkin ilmakuvissa. Aiemmin olemme rakennuttaneet kosteikoihin esimerkiksi sydämen muotoisia saaria, WWF:n meriasiantuntijana toimiva Iiris Kokkonen toteaa tiedotteessa.

Saloon vuonna 2011 rakennettua kosteikkoa koristaa sydänkuvio. (kuva: WWF)

Niin ikään koristekuvioitu kosteikko valmistui Inkooseen syksyllä 2021. (kuva: WWF)
WWF:n mukaan mereen päätyvät ravinteet ovat uhka Itämerelle, sillä vesistössä ilmenevät liialliset ravinteet lisäävät esimerkiksi vesikasvuston, kuten sinilevän kasvua. Eikä rehevöityminen ulotu ainoastaan merialueille, vaan ongelmaa ilmenee myös sisävesistöissä.
Lue myös: Ihastuitko WWF:n Norppaliveen? Nyt parrasvaloihin pääsevät suloisen pörröiset laamat
Lue myös: Saako leväistä vettä käyttää löyly- tai keittovetenä? THL kertoo faktat pelätystä sinilevästä
Lue myös: WWF: Haminan mursu menehtyi, mutta maailman mursuja voidaan vielä auttaa
Lähde: WWF