Virossa syntyneen naisen näkökulma Suomesta puhuttaa: "Meikäläisellä kävi jäätävä munkki"
Moni suomalainen tietää sen kansassa vellovan asenteen, jossa pohditaan kaikkia yhteiskunnan epäkohtia. Riippuu näkökulmasta millaisena koemme Suomen. Virosta maahan vuonna 1997 muuttanut Nata näkee kaiken erilaisin silmin.
White Trash Disease -blogiaan Lily-sivustolla pitävä Nata kertoo muuttaneensa Virosta Suomeen Fiatin takapenkillä vuonna 1997. Eikä täällä mikään ole huonoa tai "p*rseestä", kuten hän huomaa monen paikallisen tuttavan hokevan.
- Isoäitini on inkeriläinen ja uuden lain astuessa voimaan 90-luvun alussa, hän sai luvan tulla maahan paluumuuttajana perheensä kanssa. Onneksi tulimme. Niin paljon kuin Viro onkin kehittynyt tässä vuosien saatossa, ei ole todellakaan mikään ihme, että tällä hetkellä lauttoja kansoittavat tänne paremman toimeentulon perässä seilaavat virolaiset duunarit, kirjoittaa Nata.
Vuotta aiemmin Nata asui vielä perheensä kanssa Narvassa, joka on Viron köyhintä seutua lähellä Venäjän rajaa. Hän kuvailee tekstissään paikallisia oloja.
- Asumme tavallisen lähiön neuvostoliittolaisessa betonilaatikossa, asunnossa numero 180, ysikerroksessa. Isäni on rakentanut kuivausparvekkeelle kalterit, jotteivat nistit pölli pyykkejä. Kaltereiden takana on ikkuna, johon isäni on maalannut värikkään Punahilkan. Hissi on usein rikki, eikä rappukäytävässä ole valoja. Koulumatkalla pitää väistellä portaisiin sammuneita spurguja. Nuorisojengi syljeskelee maahan ja huutelee perään.
Nata leikkii siskonsa kanssa talon ankealla pihalla ja kerää tupakantumppeja. He erottelevat niistä filttereitä ja papereita omiin kasoihinsa. He saavat kirjeitä ja valokuvia mummolasta, mutta niistä osa löytyy revittynä talon pihasta, koska postia varastellaan usein käteisen toivossa.
Vuonna 2014 Suomessa kaikki on erilaista. Nata elää itsenäistä elämää rauhallisissa oloissa, onnellisena.
- Olen 26-vuotias, korkeasti koulutettu, töissä kahdessa vakityöpaikassa, omistan kaksion pääkaupunkiseudulta. Vapaa-ajallani harrastan ruuanlaittoa, käyn ravintoloissa, hengailen poikaystäväni kanssa, matkustelen, sisustan. Samaan aikaan Virossa asuvan tuttavaperheen talossa ei ole sähköä ja kuuma vesi katkaistaan aina kesäksi, kuten jokaisena kesänä jonka muistan.
- Olen usein miettinyt, että minkälaista elämäni olisi, jos asuisin edelleen Virossa. En usko, että onnellisempaa kuin tällä hetkellä. Itse asiassa olen aika varma, että elämäni olisi aika kurjaa, koska muuttomme jälkeen venäjänkielisellä vähemmistöllä on ollut Virossa entistä kovemmat oltavat.
Natalla onkin selkeä viesti hyvinvoinnin keskellä maataan kritisoiville suomalaisille.
- Minulla on eräs tuttava, joka mollaa Suomea jokaisessa mahdollisessa välissä. Veroprosentti on liian korkea. Ruoka on helvetin kallista. Tukia maksetaan milloin liikaa, milloin liian vähän. Sosiaalihuolto on liian löysää, mutta toisaalta lapsiperheitä sorsitaan.Opiskelijoilta viedään tuet, jos käy töissä. Talvi on ihan hanurista, koska loska, paska, pimeys ja pakkanen. Asuntojen hinnatkin ovat pilvissä, kertoo nainen, ja pyytää suomalaista samalla katsomaan ympäristöään uusin silmin.
- Sinulla on turvallinen ympäristö, jossa lapset voivat leikkiä pihalla leikkitelineessä. Sinulla on sileät autotiet, ilmainen koulutus ja opintotuet, ilmainen terveydenhuolto, sosiaalituki, työttömyyspäiväraha, mahdollisuus uudelleenkouluttautumiseen, mielipide- ja sananvapaus, ruokaa kauppojen hyllyillä, vähintään minimipalkka työpaikassasi, ilmaisia harrastuksia ja valaistuja lenkkipolkuja. Sinulla on mahdollisuuksia. Sinulla on kaikkea.
Lähde: White Trash Disease.
